1775 osumaa
Yksittäisten sairauksien hoitotavoitteista pitäisi päästä kohti hyvää kokonaisuutta, pohtii Aleksi Varinen
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Useimmiten projektion kohtaa, hävettävää myöntää, oma äitini, kirjoittaa Riikka Pulkkinen.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana epilepsian oirekuvaa, kirjoittavat Kati Rantanen ja Kai Eriksson Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Kipu ei ole mikään turha tunne, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Urakka valmistuu. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jää eläkkeelle.
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
27 vuotta mitokondriotautitutkijana ei ole kertonut minulle tutkimukseni kohteesta yhtä paljon kuin kuluneet muutamat viikot, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Tuomas Klockars on tutkinut kirsun käyttöä virtsatietulehduksen ja uniapnean diagnosoinnissa.
Turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti.
Myötätuntoa voi levittää pienin keinoin: Kiinnitä huomio. Tunnustele. Tulkitse. Ota huomioon ihmisen arvomaailma.
Työmatkapyöräily vei keskelle ihmeellistä maailmaa. Meno on kuin villissä lännessä, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Hylätyksi, yksin jätetyksi tai petetyksi tuleminen voi särkeä sydämen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Sairaan itsearvostusta murentaa ja paranemista vaikeuttaa hoidon ja hoitosuhteiden katkeileminen, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Pienen lapsen hienhaju herättää vanhemmissa hämmennystä.
Syynä on lähes aina hengitysvaikeus, ei sydänongelma.
Tulevaisuudessa sairauden ennustaminen paranee riskilaskentaohjelmien avulla.
Tutkimukseen keskittyminen tuo kliiniseen työhön uutta sisältöä. Toisaalta kliininen työ antaa tutkimukseen syvyyttä ja merkitystä.
Inhimillinen mielemme kysyy ennemmin tai myöhemmin, onko teko tahaton tai tuottamuksellinen.
Ensimmäisenä vuonna vesirokkorokotusta tarjotaan 1,5?11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
