658 osumaa
Tavoitteena tulee olla, että liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan jo varhain osaksi elämää, kirjoittaa Jarkko Heiskanen.
Jos hoidan tietokonetta enemmän kuin potilaita, jokin on pielessä, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Ei kai kukaan kuvittele, että nuorten masennus ja ahdistus johtuisi siitä, että ei ole mielenterveyspalveluja, kirjoittaa Jani Kaaro.
Nykyinen keskusteluilmapiiri ei mahdollista asiantuntijoille puheenvuoroja, kirjoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Isa Teeriaho.
Nuoret lääkärit heitetään aina vain syvempään päätyyn, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
Kannabiksen käytön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteys ei niin selvä.
Mistä erot lasten välillä johtuvat?
Digimaailman varjot käyvät yhä pidemmiksi, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa viimeiset kymmenen vuotta. Lue, miten THL ratkaisi ongelman.
Jo normaalin ylärajalla oleva verenpaine voi aiheuttaa sydänmuutoksia teini-iässä. Asiantuntija ehdottaa nuorten verenpaineen seurantaa lakisääteiseksi.
Nuorten itsensä vahingoittamiseen vaikuttavat useat seikat. Kaksi keskeistä seikkaa kuitenkin ilmeni tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Läheiset ja ystävät auttoivat enemmän kuin oppilaitos tai palvelut.
Osalla tyypin 1 diabetes -diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista onkin harvinainen monogeeninen diabetes. Miten sitä hoidetaan?
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.
Lue, miten STM aikoo kohentaa tulevaisuudessa suomalaisten terveyttä.
Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä, kirjoittaa Eija Kalso.
Energiajuomat aiheuttavat nuorelle useita terveysoireita.
Nuoret eivät saa apua tarpeeksi matalalla kynnyksellä.
Allergiat koskettavat suurta osaa väestöstä. Jopa 25 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta allergiasta.
Nuori lääkäri päätti aivovammansa jälkeen näyttää, miten hakoteillä neurologinen kuntoutus oli.
Diagnooseja eniten alueilla, joissa oli paljon tautitapauksia ja tiukimmat rajoitukset.
Viimeistään yläasteella erot painotetun opetuksen ja tavallisten luokkien välillä alkavat olla selkeitä, sanoo nuorisolääkäri Silja Kosola.
Lähes 30 prosentilla nuorista veren D-vitamiinipitoisuus oli alle suositellun.
Tällä kertaa jokin saa päivystävän lastenlääkärin pysähtymään, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti, Silja Kosola.
Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
”Miten onnistuinkaan löytämään tällaisen ammatin, jossa merkitys seuraa toista”, pohtii tamperelainen infektiolääkäri Reetta Huttunen.
