668 osumaa
Mihin on unohtunut suomalainen kansanviisaus: ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi?
Vahva odotus rokotteiden takaamasta pandemian päätöksestä on saanut lykkäämään tilanteen käsittelyä.
Nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Terveyserojen juuret ovat usein lapsuudessa, kirjoittaa Miila Halonen.
Joka toinen potilas kuolee kolmen vuoden kuluessa diagnoosista.
Väitöstutkimus tuo uutta tietoa varhaisten riskitekijöiden yhteydestä nuorten mielenterveyshäiriöihin.
Myös aikuisina heidän kuolleisuutensa on suurempi kuin muilla samanikäisillä.
Ääneen lausumaton suru syövyttää ihmisiä puhki, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus parantaa hoidon saatavuutta ja laatua.
Lähes kaikki vauvat saavat äidinmaitoa ainakin jonkin verran.
Kuolleisuudessa ikä on merkittävin tekijä.
Pienten lasten itsetuhopuheet liittyvät usein riitoihin ja tunnekuohuihin. Isommille lapsille saattaa tulla itsetuhoajatuksia, kun he kokevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat.
Porvoon sairaalan 13 kesäkandista vain 3 opiskelee lääketiedettä Suomessa.
Lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein aikuisikään.
Huoltajien mahdollisuutta asioida sähköisesti alaikäisen puolesta laajennetaan.
Rokotusta tarjotaan kaikille viides- ja kuudesluokkalaisille.
D-vitamiinin antaminen vähentää hengitysinfektioita niillä, joilla lähtötaso on matala.
Psykologiatieteen näkövinkkelistä tosielämän suojelius voisi olla mielentämiskykyä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Joka kahdeksas lääkäri on kohdannut työssään fyysistä uhkaa vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tutkimuksesta.
Eristyneisyys ja yksinäisyys muodostavat terveysriskin.
Tauti on yleistynyt vuodesta 1990 lähtien myös 15?40-vuotiailla 2 prosentin vuosivauhdilla.
Hannu Lauerma aikoo kirjoittaa psykiatriasta ja etiikasta.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on tutkimuksen mukaan kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Janakkalan kunnassa on toteutettu koululääkärin työtä uudella tavalla.
Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Lukiolaisia näännyttää se valtava paine, jonka he kokevat itseensä kohdistuvan, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.
Syyt eivät ilmene tutkimuksesta.
