658 osumaa
Kuolleisuudessa ikä on merkittävin tekijä.
Pienten lasten itsetuhopuheet liittyvät usein riitoihin ja tunnekuohuihin. Isommille lapsille saattaa tulla itsetuhoajatuksia, kun he kokevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat.
Porvoon sairaalan 13 kesäkandista vain 3 opiskelee lääketiedettä Suomessa.
Lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein aikuisikään.
Huoltajien mahdollisuutta asioida sähköisesti alaikäisen puolesta laajennetaan.
Rokotusta tarjotaan kaikille viides- ja kuudesluokkalaisille.
D-vitamiinin antaminen vähentää hengitysinfektioita niillä, joilla lähtötaso on matala.
Psykologiatieteen näkövinkkelistä tosielämän suojelius voisi olla mielentämiskykyä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Joka kahdeksas lääkäri on kohdannut työssään fyysistä uhkaa vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tutkimuksesta.
Eristyneisyys ja yksinäisyys muodostavat terveysriskin.
Tauti on yleistynyt vuodesta 1990 lähtien myös 15?40-vuotiailla 2 prosentin vuosivauhdilla.
Hannu Lauerma aikoo kirjoittaa psykiatriasta ja etiikasta.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on tutkimuksen mukaan kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Janakkalan kunnassa on toteutettu koululääkärin työtä uudella tavalla.
Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Lukiolaisia näännyttää se valtava paine, jonka he kokevat itseensä kohdistuvan, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.
Syyt eivät ilmene tutkimuksesta.
Lähi-Idässä mennään myöhäisimpään nukkumaan.
Potilasmäärien kasvu tuottaa haasteita erikoissairaanhoidolle.
Aiemmissa kokeissa havaittu videopelien kielteinen vaikutus on lyhytaikainen, päättelivät tutkijat.
Lyhytterapiassa käydään läpi traumoja aiheuttavia tapahtumia.
Potilaista valtaosa pääsi diagnoosista eroon 12 viikossa.
Lievät masennuksen, ahdistuksen ja uupumisen muodot vaikuttavat lisääntyneen kuin levä Itämeressä, kirjoittaa nuorisolääkäri Silja Kosola.
Yksinäisyys on fyysisen kivun sosiaalinen vastine, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
Muihin nuoriin verrattuna liikkumisrajoitteisista nuorista yli kolmikertainen määrä ei ollut tyytyväisiä elämäänsä.
Neljännes vastaajista ei usko jaksavansa työssä eläkeikään asti.
Toukokuussa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla lapsista aistii kasvavan levottomuuden, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.
