1544 osumaa
– Sairastuneiden toipumisennuste on hyvä, sanoo Helena Liira.
Alhainen hintataso voi johtaa siihen, etteivät Suomen markkinat houkuta ja lääkkeiden saatavuushäiriöt lisääntyvät.
Laajan rekisteritutkimuksen selkeä tulos yllätti tutkijatkin.
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Kaikille tarjotaan seulontoja, siitä huolimatta tuberkuloositapauksia on todettu alle kymmenen.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Sienimyrkytyksiä koskevat yhteydenotot sen sijaan vähenivät.
Mikä on näiden tulosten merkitys, johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta?
Potilaat käyttivät yleisimmin tulehduskipulääkettä, mutta myös parasetamolin ja miedon opioidin käyttö oli tavallista.
Koronassa vietetty aika oli muistutus siitä, miten moneen kerrokseen on maailman väki pakattu, kirjoittaa Miila Halonsaari.
Kansanterveystyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä, kirjoittaa Leena Setälä.
Hoitajapulan seurauksena Jorvin sairaalan päivystyksessä on jouduttu järjestelemään tänä kesänä kaikki toiminnot uudelleen.
Terveydenhuoltotutkimus ei tuota patentoitavia tuotteita, vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Ukrainalainen verisuonikirurgi esitti avunpyynnön – kollegat toimivat.
Potilaat saivat dostarlimabia kolmen viikon välein kuuden kuukauden ajan.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS ei aiheuta vain kuukautiskierron häiriöitä, vaan se lisää merkittävästi sairastavuutta ja lääkkeiden käyttöä.
Yksityisen sektorin listalla kärkijoukossa on myös antibiootti.
Osasta lääkkeistä on päästy sopimukseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.
Tutkimusryhmään kuulunut Eino Solje pitää tuloksia mullistavina.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
”Perustyötäkään ei aina ehditä tekemään virka-aikana, saati sitten tutkimusta.”
Hoidon aloittaminen varhain on hankalaa, sillä suonensisäisesti annettava lääke ei sovi helposti kotihoitoon.
Masennuksen eri hoitomuodot näyttävät saavan aikaan samanlaisia aivomuutoksia, joita tapahtuu myös spontaanissa toipumisessa.
