6436 osumaa
Runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa.
Joskus tulos voi jäädä kokonaan katsomatta ja kertomatta.
Miten peli- tai nettiaddiktioon pitäisi suhtautua? Tätä pohtii Joona Taipale näkökulmakirjoituksessaan.
D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Silmien rasitusoireita ja niskakipua esiintyi vähemmän, kun tietokone oli silmien tasolla.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.
Kirurgia vastaan ei ole riittävästi näyttöä. Päätös herättää hämmästystä.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
Kortisoni-injektiot jopa huonontavat pitkäaikaistulosta.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Kirurgiseen hoitoon liittyi enemmän haittatapahtumia kuin seurantaan, kirjoittaa Ossi Lindell.
Seuraavaksi laitetta testataan kenttäolosuhteissa Pohjois-Tansaniassa.
Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana epilepsian oirekuvaa, kirjoittavat Kati Rantanen ja Kai Eriksson Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Syövän hoidon ensilinjassa päätöksenteon tukivälineestä voisi olla isokin apu.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Suomessa nivustyräleikkaukseen liittyvät haava-infektiot ovat onneksi harvinaisempia (1–2 %) kuin Etelä-Euroopassa.
Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Terveystiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Pystymmekö hyödyntämään sitä järkevästi vai hukummeko tietotulvaan?
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Yhä useampi suomalainen opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Vähintään kaksi kolmesta aikoo palata Suomeen, niin myös Latviassa opiskeleva espoolainen Anna Meurman-Pawli.
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen nopeuttaa potilaiden kotiutumista.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Päivystyksen odotusajat lyhenivät, kun lääkärin ja hoitajan tiimi vastaanottaa ambulanssipotilaan.
