6565 osumaa
Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana epilepsian oirekuvaa, kirjoittavat Kati Rantanen ja Kai Eriksson Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Suomessa nivustyräleikkaukseen liittyvät haava-infektiot ovat onneksi harvinaisempia (1–2 %) kuin Etelä-Euroopassa.
– Sosiaalinen media on ikään kuin kolmas ihminen, joka on koko ajan vastaanotolla mukana, toteaa Katleena Kortesuo.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Terveystiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Pystymmekö hyödyntämään sitä järkevästi vai hukummeko tietotulvaan?
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Yhä useampi suomalainen opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Vähintään kaksi kolmesta aikoo palata Suomeen, niin myös Latviassa opiskeleva espoolainen Anna Meurman-Pawli.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Päivystyksen odotusajat lyhenivät, kun lääkärin ja hoitajan tiimi vastaanottaa ambulanssipotilaan.
Mitä enemmän miehet saunoivat, sitä paremmin verenpaine pysyi kurissa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Moniläiskäinen erythema migrans on selvästi yleistynyt Suomessa, arvioidaan katsausartikkelissa.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Joka kymmenes venäläistaustainen maahanmuuttaja oli kokenut syrjintää suomalaisessa terveydenhuollossa.
Kognitio oli tutkimuksessa sitä parempi, mitä sitoutuneempi tutkittava oli Välimeren ruokavalioon.
Kaikki eivät tule ajatelleeksi, miten hennoissa kantimissa ihmisen mielenrauha saattaa sairauden kohdatessa olla, kirjoittaa Leena Mallat.
Puutteita on ollut tietojärjestelmässä, prosesseissa ja datassa.
Kipu ei ole mikään turha tunne, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Potilasvakuutuskeskus sai 122 vahinkoilmoitusta viimeisen 10 vuoden aikana.
Nykyiset suositukset hoidon kohdistamisesta perustuvat varsin vanhoihin tutkimuksiin.
Uudentyyppinen norovirus aiheutti vatsatautiepidemian risteilyaluksella, selviää THL:n vuosiraportista.
Urakka valmistuu. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jää eläkkeelle.
Elämäntapaneuvonnalla ei ollut mitattavia vaikutuksia kuolleisuuteen, sairastavuuteen tai elämänlaatuun.
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
