74 osumaa
THL:n uusi pääjohtaja varoittaa perusterveydenhuollon verkon karsimisesta.
Nuorten itsensä vahingoittamiseen vaikuttavat useat seikat. Kaksi keskeistä seikkaa kuitenkin ilmeni tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Lue, miten STM aikoo kohentaa tulevaisuudessa suomalaisten terveyttä.
Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä, kirjoittaa Eija Kalso.
Perinteinen jako sairaampaan Itä-Suomeen ja terveempään Länsi-Suomeen näkyy selvästi.
? Missään nimessä ei ole koskaan ajateltu, että koululääkärin työ olisi pelkkiä tarkastuksia, Marke Hietanen-Peltola sanoo.
Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua.
Naisten terveys on lähempänä muiden Pohjoismaiden naisia, miesten tilanne taas itäisen Euroopan maita.
Terveyserojen juuret ovat usein lapsuudessa, kirjoittaa Miila Halonen.
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa raportissa myönteisen arvion.
Euroopan lääkärijärjestö CPME:n kokous pohti muun muassa terveellisen elämän edellyttämiä toimenpiteitä ja ylihoitoa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ehdottaa hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon.
Terveydenedistämisenprojektin aiheita ovat myös osallisuuden vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen.
Terveydenhuoltoa ei voi rakentaa toiveiden varaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä alkoholihaittojen riskiin, kirjoittaa Mauri Aalto.
Terveyserojen kaventaminen on siis edelleen ajankohtaista ja oikeudenmukaisinta olisi kohdentaa terveyspalveluita niistä eniten hyötyville, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Lasten ensihoitoa vaativia hätätilanteita sattuu jopa kuusi kertaa enemmän matalan tulotason alueilla kuin muualla.
Keskimäärin kunnat käyttivät 3 060 euroa asukasta kohden sote-palveluiden järjestämiseen, selviää THL:n tilastosta.
Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen vanhus ei mene lääkäriin rahan vuoksi THL:n tutkimuksen mukaan.
Jättimäiseltä joukolta amerikkalaisia puuttuu kokonaan mahdollisuus korkeakoulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.
Kaikilla puolueilla on ollut lusikkansa sopassa, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Teollisuus julistaa savutonta tulevaisuutta. Retoriikka on taitavaa, kirjoittaa Kristiina Patja.
Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet tasaisen suurina 36 vuotta.
Tämänhetkisen näkemyksen mukaan monipillerin tulisi olla statiinin ja verenpainelääkkeen yhdistelmä.
Ei lääkäriin pidä päästä silloin kun haluaa, vaan silloin kun sitä tarvitsee, pohtii Sohvi Mäntykoski.
Vain joka viides hoitaja uskoo uudistuksen onnistuvan.
Sote-uudistuksen vaaroista on kirjoitettu paljon. Muutos tuo aina tullessaan haasteita, mutta harvoin pelkkää negatiivista, miettii Aleksi Varinen.
Elinvuosien kannalta parhaassa asemassa ovat Pohjanmaalla asuvat suurituloiset.
