539 osumaa
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
Kaikki ottivat kivun vakavasti, mutta vikaa ei löytynyt, Merja Minkkinen kirjoittaa.
Kehitysvammaisuuteen liittyy monia muistisairauden riskitekijöitä.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Onnellisuusmittauksissa menestyneiden maiden ja siellä tehtyjen itsemurhien välillä on paradoksaalinen suhde.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Kipukroonikot, joilla on vaikea kipuoireisto, tarvitsevat pitka?aikaisia hoitosuhteita moneen terveydenhuollon ammattilaiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Allergialapset ry:n mukaan moniallergisen lapsen vaivaa ei tulisi kuitata psykologisista tekijöistä johtuvaksi.
Alakoululaiset opettelevat vanhempiensa kanssa ahdistuksen ja pelkojen hallintaa netin ja puhelimen välityksellä.
Virtuaalilasien ja pyörätuolisimulaattorin avulla kainuulainen kuntoutuja pääsee metsämaisemaan.
Kalasataman uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa potilaan kysymyksiin vastaa pyöreäsilmäinen robotti.
Älykkäässä hoitoketjussa terveydenhuollon toimijat voivat seurata käyttäjän aktiivisuutta, unta ja vuorokausirytmiä etäältä.
Älyrollaatorin avulla läheiset ja hoitohenkilökunta voivat selvittää liikkuuko vanhus tarpeeksi.
Sairaalassa pidän puolisoa kädestä kiinni ja huomaan, miten rakas ja tärkeä hän on, kirjoittaa Satu Salonen.
Kun potilaan palveluntarve on selvitetty, hän saa yhteyshenkilön. Sitten konsultoidaan ketterästi.
Kuvayhteyden kautta hoitaja näkee asiakkaan voinnin ja sen, että lääke tulee otetuksi.
Työn ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen saattaa vaatia joskus niin paljon, ettei siitä selviä ilman ristiriitoja, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Sairastunut ja omainen oman onnensa varassa, kirjoittaa Sirpa Remahl.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Pieniä ja yksinkertaisia ovat hyvinvoinnin rakennuspalikat, kirjoittaa Miila Halonen.
Toipumisen merkitys on viime aikoina laajentunut, kirjoittaa Jyrki Korkeila.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Ihmisten rakasta arkiympäristöä muutetaan ja tuhotaan päivittäin, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Taide vahvistaa työhyvinvointia, todetaan Työterveyslaitoksen toimenpidesuosituksessa.
Hyväosaisuuden paheksumisessa ei ole mitään järkeä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Edes gynekologit eivät saa kunnollista oppia seksuaalilääketieteestä.
Reumalääkärit ovat huolissaan siitä, että hoitoketjut jäävät valinnanvapauden jalkoihin.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
