949 osumaa
En vastusta kilpailua enkä markkinoita. Vastustan surkeaa suunnittelua, kirjoittaa Martti Kekomäki.
Ei lääkäriin pidä päästä silloin kun haluaa, vaan silloin kun sitä tarvitsee, pohtii Sohvi Mäntykoski.
Lääkärit menestyivät kuntavaaleissa selvästi paremmin kuin muut ehdokkaat. Yksi syy on sote.
On kiistatta positiivista, että vastuu terveydenhuollon rahoituksesta siirtyy kunnista valtion käsiin, Mats Brommels sanoo.
Ei pidä antaa maailman lähes kustannustehokkaimman terveydenhoitojärjestelmän perustan murentua, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Olipa lääkäri kirurgi tai professori, muut kuin terveyskeskuksen ovet ovat lukossa. Tämä on ongelma, sanoo Ali Al Rubaye.
Ihmettelin mielessäni miksei lääketieteen pääsykokeisiin ole sisällytetty minkäänlaisia psykologisia testejä tai haastattelua, kirjoittaa Saku Pelttari.
On uhkarohkeaa uudistaa maan terveydenhuoltojärjestelmä niin, että käyttöön tulee raakile, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Kun seuraava epidemia iskee, saadaanko se kuriin paremmin kuin ebola? Varautumisessa on yhä puutteita.
Lääkäriliitto kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista julkisessa terveydenhuollossa, kirjoittavat Marjo Parkkila-Harju ja Heikki Pärnänen.
Ei voi olla järkevää, että terveitä ylihoidetaan ja sairaita alihoidetaan, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Julkiset vai yksityiset perusterveydenhuollon palvelut vai molemmat? Näin vanhemmat perustelevat.
Lääkäriehdokkaiden määrä kasvoi reippaasti edellisistä kuntavaaleista. Kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit houkuttivat lääkäriehdokkaita eniten.
Minulle sopisi, että lääkärit saisivat enemmänkin rahaa lääketeollisuudelta, kirjoittaa Satu Salonen.
Pienten sairaaloiden toiminta suuntautuu uudelleen, kun terveydenhuoltolain muutos kieltää leikkaustoiminnan.
Lääkärilehti kysyi Yhdysvalloissa asuvalta lääketieteen tohtori, solubiologian dosentti Katri Selanderilta, miltä maan terveydenhuollon tila ja tulevaisuus näyttävät nyt Donald Trumpin astuttua virkaan.
Vanhukset tykkäsivät, hoitajat olivat ensin varautuneempia.
Sote-uudistus muuttaa työterveyshuoltoa ehkäisevämpään suuntaan, sanoo Kimmo Tarvainen.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Keskustelu apteekeista käy kuumana, mutta puhutaanko siinä edes oikeista asioista?
Kertoisinko näyttöön perustuvan lääketieteen rajoitteista? Siitä, miten yksittäiset hoitopäätökset piti tehdä suurista väestöistä kerättyjen tietojen perusteella, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Löytyykö pienille ja keskisuurille lääkäritaloille jalansijaa uudella sote-kentällä? Riskejä ainakin riittää, sanoo 31 vuotta yrittäjänä toiminut Heikki Kuuri-Riutta.
Voisiko Suomessa käydä trumpit? pohtii Hannu Ollikainen.
Lääkärit Ilman Rajoja suunnittelee toimiston avaamista Suomeen.
Väestölle on luvattu valinnanvapautta ja alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä. Tästä on muodostunut kuvitelma paremmasta hoidosta. Todellisuus voi helposti muotoutua päinvastaiseksi.
Terveydenhuollon digitalisaation uskotaan tuovan paljon mahdollisuuksia ja parantavan hoidon saavutettavuutta.
Hyvien lääkäreiden asenteissa löytyy yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi nöyryys, kunnioitus ja yhteistyöalttius.
Lääkäreiden kielitaito ja kielitaitovaatimukset ovat nousseet viime aikoina julkiseen keskusteluun.
Optisen alan hanke, jossa on kehitetty liiketoimintamallia silmänpohjakuvauksista, herättää edelleen keskustelua.
WHO:n raportin mukaan lapset pääsivät aikaisempaa paremmin malariatesteihin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
