850 osumaa
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Uimari Matti Mattsson uskoi oireiden syyksi rankan päivittäisen harjoittelun.
Uusien antikoagulanttien käyttösuosituksia alaraajan laskimoveritulpassa on päivitetty näytön perusteella.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Työkyvyttömyyttä se ei kuitenkaan aiheuta.
Lääkärien mukaan menetelmä on ollut toimiva, kun he ovat testanneet sitä koetilanteissa.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Terveydenhuoltotutkimus ei tuota patentoitavia tuotteita, vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Mikromuoveille altistutaan päivittäin ruuan, juoman ja hengityksen kautta.
Näin huolehtimista, huomaavaisuutta, välittämistä ja luottamusta, kirjoittaa Silja Kosola.
Erilaisten räätälöitävien kuntoutusmoduulien joustava yhdistäminen on tulevaisuutta, kirjoittaa Jari Turunen.
Herkkä HPV-testaus poikii lisätutkimuksia.
Helsinki-Vantaalla 98,7 prosenttia negatiivista näytteistä oikein
Vaikutus oli suurempi ja pitkäkestoisempi äideillä.
Väitös: Terveyteen voi vaikuttaa koettua hyvinvointia lisäämällä.
Hybridityö vähentää kroonista työväsymystä.
Lisääntynyt älypuhelimilla kuvaaminen tuo haasteita potilaiden yksityisyyden säilyttämiseen.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
Epätietoisuus ja luottamuksen puute päättäjiin ja asiantuntijoihin on pelottava kehityssuunta, joka vie osan kansalaisista sometiedon hämärille vesille.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.
Väitöstutkimuksen tulosta on jo voitu hyödyntää Keski-Suomen perusterveydenhuollon hoitokäytännöissä.
Kotona sairastavan potilaan tukosprofylaksia ei ole edelleenkään näyttöön perustuvaa.
Neljännes kyselyyn vastanneista totesi terveydenhuollon muutosten vaikuttaneen heidän ehkäisykäytäntöihinsä.
Jos maailma oli murroksessa 1800-luvun loppupuolella, on se muuttunut radikaalisti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Kenian lamauttava eriarvoisuus on entisestään lisääntynyt koronan myötä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Lihasvoiman ja kävelynopeuden merkitys on suuri etenkin luunmurtuman jälkeen.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
Ympäristökriisin herättämien tunteiden kohtaamiseen tarvitaan työkaluja myös terveydenhuollossa. Vähättely ei tilannetta helpota.
