857 osumaa
Sankaritekojen sijaan lääkäriltä odotetaan ratkaisuja useammin pieniin kuin suuriin ongelmiin.
Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.
ASA-hoidon aloittaminen oireettomille henkilöille vaatii kokonaisharkintaa.
Taide tulee todeksi vasta kohtaamisessa, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.
Jotkut kertoivat fyysisen aktiivisuuden lisääntyneen paljon, kun taas toiset ilmoittivat sen vähentyneen huomattavasti kansainvälisen tutkimuksen mukaan.
Mihin on unohtunut suomalainen kansanviisaus: ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi?
Naltreksonin ja bupropionin yhdistelmä saattaa vähentää maksan rasvoittumista.
Entäpä jos pohdinnan ja analyysin keskiöön otettaisiinkin hetkeksi ihmisten eri toimintayhteisöt ja niistä tapahtuvat ilmiöt ja muutokset?
Estrogeenin puute muuttaa lihaksen mikro-RNA-signalointia.
Raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia.
Koronavirukset ovat saattaneet aiheuttaa samantyyppisen pandemian jo 130 vuotta sitten, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Viikoittain moneen hedelmälliseen ja aidosti tiedonjanoiseen keskusteluun osallistuvana tunnistan, että tieteessä ja lääketieteessä tulevaisuuden läpimurrot liittyvät viestintään.
Nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.
Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?
Eniten hyötyivät ahdistuneisuushäiriötä ja syömishäiriötä sairastavat.
Oikeastaan on jo saavutus terveyshyödyn näkökulmasta erottaa sairauden oireet elämisen oireista.
Keskiraskauden stressillä on merkitystä aivojen kehitykselle.
Vielä ei tiedetä, estävätkö rokotteet tartunnan vai vain oireisen taudin.
Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ulkopuolinen arviointi Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön johtamisesta.
Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Käyvätkö miehet liian korkealla kynnyksellä testeissä, kysyy ylilääkäri Tapio Seiskari Fimlabista.
Apua neuvonnasta ja lihasharjoittelusta, purentakiskosta ei lisähyötyä.
Epidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
Sisäilmakyselyjen tulkintaa tulisi tarkastella kriittisesti, toteaa THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimus.
HUS:n infektiolääkäri Jussi Sutinen kuvaa lääkettä hyväksi lisäksi valikoimaan.
Annos armeliaisuutta tuo toivoa toivottomuuteen.
Kolmasosalla tyypin 2 diabetespotilaista metformiinilääkitys ei laske verensokeria tehokkaasti.
