174 osumaa
Yksi tavoite on vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista.
Jokainen puolue vaikenee ja debatoi omien tarkoitusperiensä mukaisesti, epäilee Mikko Lehtovirta.
Lääkärilehti kysyi puolueilta, millaista sote-uudistusta ne seuraavalla vaalikaudella ajavat. Puolueet lähettivät myös #terveiset sote-jahkailuun kyllästyneille lääkäreille. Vastausten konkretian puute hämmästyttää tutkijaa.
Palvelun avulla voi esimerkiksi tehdä oman terveystarkastuksen.
Suomen terveydenhuoltoon tarvitaan Junnilan mukaan rahoitusuudistusta, että voidaan linjata julkisen rahan käyttöä myös yksityisellä puolella.
Ensimmäinen iso muutos oli väestövastuusta luopuminen ja kiinteään työaikaan siirtyminen koko Espoossa vuonna 2011.
Lyhyemmät jonot ja tyytyväisemmät potilaat näkyvät terveyskeskuslääkärin arjessakin. Terveyspalvelujen johtaja ei edes halua poistaa jonoja kokonaan.
Ei meidän tarvitse pelätä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän amerikkalaistumista. Se on jo amerikkalaistunut.
Kokemusasiantuntija Hannu Ylösen mukaan kaksi kolmesta kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneestä asiakkaasta koki hyötyvänsä palvelusta erittäin paljon.
Haartmanin sairaalan ylilääkäri Laura Pikkarainen ei kannata erillisiä geriatrisia päivystyspisteitä, sillä kaikki päivystyspisteet tulevat olemaan geriatrisia 10–20 vuoden kuluessa.
Muistihäiriöt ovat kansantauti ja ne tulee hoitaa maalaisjärkisesti kansan keskuudessa, kirjoittaa Tapani Kiminkinen.
Kuokkalan terveysasemasta tuli Medisiinariliiton ensimmäinen Vuoden työpaikka. Hyvä perehdytys ja seniorituki keräävät kehuja.
Hoitoon pääsevät paremmin potilaat, joilla on lievempiä vaivoja. Monisairaat jäävät sivuun.
Kaksi kolmesta terveyskeskuslääkäristä kärvistelee hankalien, huonosti toimivien tietojärjestelmien kanssa. Niin myös Kalle Saikkonen.
Selvitä Potilaan Lääkärilehden testillä, tiedätkö sinä, missä tilanteessa on syytä hakeutua päivystykseen.
Valvira on saanut aiempaa enemmän ilmoituksia ensihoitoon liittyvistä ongelmista.
Potilaan leimaaminen turhaksi kyseenalaistaa paitsi käynnin syyn, myös oman sairastamisen ja sairauden kokemuksen, pahimmillaan koko olemassaolon.
Tällä kertaa Potilaan Lääkärilehden "hyvä tyyppi" on alkoholismista toipunut Hannu Ylönen, joka toimii kokemusasiantuntijana ja Kokenet-palvelun kehitystyössä.
Ulkoistetun terveysaseman entinen henkilöstö ottaa työt takaisin omiin ja kunnan käsiin. Lähiön maine ei pelota – eikä poliitikkojen vastarinta.
Ebolan saapuminen Suomeen on erittäin epätodennäköistä, eikä tauti tartu helposti länsimaisissa oloissa. Perusasiat on kuitenkin hyvä tietää.
Kaulavaltimodissekoituma on nuorten ja keski-ikäisten aikuisten yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy. Tyypillisin dissekoitumapotilas on 35?55-vuotias, perusterve ja liikunnallisesti aktiivinen henkilö.
Sotekeskusteluissa puhutaan järjestämisvastuusta, kilpailuttamisesta, ERVA:sta, tuottamisvastuusta..., mutta kerran, aivan yllättäen, yksi keskustelija mainitsi myös sanan "potilas"!
Tyytyväisyyteen vaikutti jonotusaika, potilaan sukupuoli, lääkärin kokemus ja työparien käyttö.
Terveydenhuollon kehittämisen painopisteenä tulee olla perusterveydenhuollon palvelujen vahvistaminen.
Kaupunki ei enää osta A-klinikan palveluja tamperelaisille, joten koko henkilöstö irtisanotaan.
Diabetesliiton puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki muistuttaa, että tyypin 1 diabeteksen hoito vaatii usein monen eri ammattialan syvällistä osaamista, joka voitaisiin toteuttaa osaamisyksikköverkostolla.
Ennen Espoota Potilastiedon arkistoon on liittynyt kymmenisen kuntaa, ja muut kunnat tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna.
Suurin osa kaupungin työasemista irrotettiin verkosta tietoturvariskin takia kuukausi sitten. Terveyskeskuslääkärit googlaavat nyt älypuhelimillaan.
Tämä taloudellinen tilanne on retoriikkaa, jonka tavoite ei ole herättää keskustelua vaan sulkea suut.
Avainasemassa diabeetikon sairauden hallinnassa on verensokerimittari. Helsinki kilpailutti mittarit ja liuskat. Halvin tuli valituksi. Mutta halpa on harvoin hyvä.