3986 osumaa
Tulevaisuudessa sairauden ennustaminen paranee riskilaskentaohjelmien avulla.
Tutkimukseen keskittyminen tuo kliiniseen työhön uutta sisältöä. Toisaalta kliininen työ antaa tutkimukseen syvyyttä ja merkitystä.
Omamittauksista ei ole hyötyä hoitotasapainon kannalta diabeetikoille, joilla ei ole käytössään insuliinihoitoa.
Magnesiumia syödään sitkeästi suonenvetoon, vaikka näyttö on vähäinen.
Lääkärin auktoriteetti kääntyy itse asiaa vastaan, jos ennakkoluulo nollaa potilaan halun kuunnella, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Turha ihmiskeskeisyys kannattaa unohtaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.
SSRI-lääkkeet näyttävät ovat tehokkaita, kun perusteettomasti joko pelkää tai tietää olevansa sairas.
Pillerien käyttäjillä on vähemmän muun muassa munasarjasyöpää ja suolistosyöpää.
Suomessa nuoret ovat raittiimpia kuin Euroopassa keskimäärin. Etenkin humalajuominen on vähentynyt.
Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa, osoittaa tutkimus.
Esimerkiksi fibromyalgiaa on alettu ymmärtää entistä paremmin, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Nallesairaala antaa lääketieteen opiskelijoille valmiuksia leikki-ikäisten kohtaamiseen.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Alkavaa umpilisäketulehdusta uskalletaan nykyään hoitaa myös antibiooteilla.
Aiemmin myös Suomessa tekonivelleikkauksia on tehty pienemmissä sairaaloissa hyvällä menestyksellä, kirjoittaa Martti Hirn.
Melatoniinin käyttö on välillä varsin liberaalia, ja uniongelmien lääkkeettömät hoitokeinot näyttävät monesti unohtuvan.
Asetyylisalisyylihappoyliherkkyys, nenäpolyypit ja astma samanaikaisesti ovat tyypillisiä piirteitä särkylääkeyliherkille potilaille.
Jopa noin puolella PSA-testeillä tutkituista potilaista päädytään ylihoitoon, kirjoittaa Ossi Lindell.
Vastoin yleistä oletusta ksylitolin käytön haittavaikutukset näyttäisivät olevan hyvin vähäisiä.
Kun ihminen kokee jatkuvaa kipua, elämä muuttuu. Asiat, jotka ovat olleet aiemmin merkityksellisiä, saattavat täysin kadottaa merkityksensä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Ulkopuolisen näkökulma on aina rajoittunut, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Tutkimuksen seurantajakso kesti kuuden vuoden ajan.
Dosentti Marjo Renko pohtii lääkäriyttään kliinikkona, tutkijana ja opettajana.
Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet tasaisen suurina 36 vuotta.
Leikkauspöydällä ihminen muuttuu esineeksi. En ole enää Satu, olen aneurysma, kirjoittaa Satu Salonen.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
Tulos huolettaa, koska masennuslääkkeitä on pidetty turvallisempina kuin bentsodiatsepiinejä, selviää tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan improvisatorinen musiikkiterapia ei tuonut apua autismikirjon lapsille.
