3977 osumaa
En tunne ketään, joka haluaisi kuulla laboratoriotuloksensa, biopsiavastauksensa tai röntgenlausuntonsa puhelimessa, kirjoittaa Satu Salonen.
Lääkkeellinen menetelmä on kahdessa vuosikymmenessä lähes syrjäyttänyt kirurgisen.
Riski ei kasvanut opioidien käytön keston myötä, selviää suomalaistutkimuksesta.
Kipsihoidon ajan voi puolittaa, kertoo tutkimus.
Poliisia pyydettiin tutkimaan, ovatko tupakkateollisuuden edustajat syyllistyneet rikoksiin kevytsavukkeiden markkinoinnissa.
Uusia keliakiatapauksia diagnosoidaan vuosittain yli kolme prosenttia edellistä vuotta vähemmän.
Sen sijaan käyttö on vähentynyt 65?79-vuotiaiden naisten ikäryhmissä.
Terveiden vanhusten tulisi saada proteiinia 1,2 grammaa kehon painokiloa kohti vuorokaudessa.
Lääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin, huomauttaa asiantuntija.
Aivojen tasavirtastimulaation sivuvaikutukset eivät lisäänny hoidon edetessä.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa.
D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Kirurgiseen hoitoon liittyi enemmän haittatapahtumia kuin seurantaan, kirjoittaa Ossi Lindell.
Seuraavaksi laitetta testataan kenttäolosuhteissa Pohjois-Tansaniassa.
Syövän hoidon ensilinjassa päätöksenteon tukivälineestä voisi olla isokin apu.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen nopeuttaa potilaiden kotiutumista.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Mitä enemmän miehet saunoivat, sitä paremmin verenpaine pysyi kurissa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Joka kymmenes venäläistaustainen maahanmuuttaja oli kokenut syrjintää suomalaisessa terveydenhuollossa.
