3910 osumaa
Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan hoidoksi antibiootin.
Äkillisen välikorvatulehduksen hoidon olennaisimmat kysymykset liittyvät antibioottihoidon tarpeeseen ja lääkkeen valintaan, kirjottavat Marjo Renko ja Terho Heikkinen.
Ultranopean insuliinin kohdalla täytyy aina pohtia haitat ja hyödyt.
Kivunhoitoon liittyvissä keskustelussa saa nykyään eniten huomiota, jos väittää lääkkeiden olevan pahasta, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Väitöstutkimuksessa löytyi uusia solunsisäisiä mekanismeja, jotka välittävät ja säätelevät adiposytokiinien niveltulehdusta ja rustovauriota pahentavia vaikutuksia.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Vaikka stressi ei varsinaisesti aiheuttaisi oireita, se pahentaa ja ylläpitää niitä.
Oireettoman eteisvärinän seulonta on kuuma tutkimusaihe, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Väsymys voi johtua monista sairauksista, mutta se on samalla kokemus, jota on vaikea tutkia ja mitata ja johon on vaikea puuttua, toteaa Jari Turunen.
Subkliinisen vaiheen häiriöt kilpirauhasen toiminnassa ovat väestössä yleisiä.
Potilaat pääsevät hoitoon terveyskeskuksiin entistä nopeammin, kertoo selvitys.
Lihasmassa ja rasvamassa aiheuttavat luulle kuormitusta, joka lisää luuntiheyttä.
Erityisen huomattavaa oli toistuvien mikrobilääkehoitojen väheneminen.
Jo puolen tunnin reipas kävely voi vähentää riskiä, selviää väitöstutkimuksesta.
Rentoutusharjoitusten ajatellaan helpottavan vakavasti sairaan potilaan ahdistusta.
Hallitus aikoo leikata sote-kulujen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Mitä sanovat terveystaloustieteen professorit? Pilvilinna joka romahtaa ? vai totta vuonna 2029?
Epävarmuus on asia, joka uskoakseni liittyy hyvin keskeisesti koko ihmisenä olemiseen, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Hoitolinjaani en osannut valita itse, vaikka yritin, totesi Petri Riikonen.
Lakiluonnos kerää sekä kritiikkiä että kiitosta.
– Toimittajat ja asiantuntijat eivät aina ymmärrä toisiaan, toteaa Reetta Kettunen.
Moni kipukroonikko kohtaa perusterveydenhuollossa voimakasta painetta lääkitysten purkamiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kaikilla puolueilla on ollut lusikkansa sopassa, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Oli mukavaa parantaa hiiri, mutta vielä mukavampaa olisi parantaa potilas, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Suomen aivotutkimusta on tuettava, jotta se pysyisi maailman huipputasolla.
Helsinkiläistutkimuksessa todettiin joka neljännellä Parkinsonin tautia sairastavalla ärtyvän suolen oireyhtymään sopivat oireet.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Kahden laajan PSA-seulontaa käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen tulokset olivat keskenään ristiriitaiset, kirjoittaa Ossi Lindell.
Mitä todennäköisempi sairaus on, sitä ylempänä se on erotusdiagnostiikan listalla, kirjoittaa Saku Pelttari.
Ajatus varhaisraskauden keskeytyksen säätelyn ja kontrollin purkamisesta näyttää heränneen, kirjoittaa Pertti Kirkinen.
Ihmisten rakasta arkiympäristöä muutetaan ja tuhotaan päivittäin, kirjoittaa Tiina Raevaara.
