309 osumaa
Valtaosa oireista selittyy toiminnallisilla vatsavaivoilla.
Ilmastonmuutos ja sateet tuovat terveydenhuoltoon lisäkuormaa.
Sairaalaan on keskitetty valtakunnallisesti monien vaativien sairauksien hoito kuten esimerkiksi lasten sydänkirurgia.
Akromegaliaa sairastava Anu Herala etsi 15 vuotta syytä hämmentäville oireille: miksi kädet ja jalat kasvoivat, ääni madaltui ja tajuttomuuskohtaukset vaivasivat.
Epäselvää on, onko tämä koliikin syy vai seuraus.
Runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa.
Seuraavaksi laitetta testataan kenttäolosuhteissa Pohjois-Tansaniassa.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Ihminen voi altistua mikromuoveille esimerkiksi ruuan, veden tai hengitysilman kautta.
Turha ihmiskeskeisyys kannattaa unohtaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Pillerien käyttäjillä on vähemmän muun muassa munasarjasyöpää ja suolistosyöpää.
Vastoin yleistä oletusta ksylitolin käytön haittavaikutukset näyttäisivät olevan hyvin vähäisiä.
Lihavuuskirurgia tehoaa tyypin 2 diabetekseen viiden vuoden jälkeenkin, osoittaa tutkimus.
Mikrobit sisältävät mahdollisuuden paljon parempaan ja uhkauksen paljon pahemmasta yhtä aikaa.
Seerumin suuri indolipropionihappopitoisuus suojaa tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta.
Pitkään diabetesta sairastaneilla ylävatsaoireiden taustalla on usein mahalaukun hidastunut tyhjeneminen.
Yhdysvaltalaisnaisen haavasta löytynyt bakteeri oli resistentti kaikille testatuille antibiooteille.
Antibiooteille resistentin suolistobakteerin kantajia oli viidesosa Uppsalassa tutkituista päiväkotilapsista.
Lyhytkin antibioottihoito muokkaa suolen hyödyllistä mikrobistoa kuukausiksi tai vuosiksi.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Tieteellistä näyttöä probioottien terveysvaikutuksista on yhä enemmän, mutta monissa sairauksissa näyttö puuttuu.
Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat saattavat aiheuttaa tuhansien ihmisten sairastumisen Suomessa vuosittain.
Matti Äyräpään palkinnon saanut professori Mikael Knip on toteuttanut ja johtanut useita laajoja lasten ja nuorten diabetesta koskevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita.
Keisarileikkauksella syntyvistä lapsista noin 40 prosenttia useampi on ylipainoinen viisivuotiaana verrattuna lapsiin, jotka syntyvät normaalisti alateitse.
On yllättävää, miten vähän korkeatasoista tutkimusnäyttöä joistain lääkärin työkalupakkiin vakiintuneista menetelmistä on, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Imeytymishäiriö (ennen kaikkea keliakia), suolistoverenvuoto tai runsaat kuukautiset ovat tavallisimmat syyt raudanpuutteeseen. Erityisesti iäkkäillä potilailla paksusuolen syöpä anemian syynä korostuu.
Resursseja pitää ohjata suolistosyövän seulontaan, kirjoittaa Martti Färkkilä.
Rakko- ja suoliongelmaisten leimaamisella on vankat juuret. Ruumiintoimintoihin liittyvistä nolouksista on vaikea pyristellä irti, kirjoittaa Petri Riikonen.
Ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat keskeisiä somaattisia syitä lasten ja nuorten pitkittyneille vatsakivuille. Kipujen taustalla voi olla myös psyykkisiä tekijöitä.
Tuore tutkimus lisää näyttöä ja varmistaa varsinkin luovuttajalta saatavan ulosteensiirron olevan tehokas hoito Clostridium difficile -infektioon.