93 osumaa
Fibromyalgiassa potilaalla on monenlaisia yleisoireita, joita voi helposti luulla johtuvaksi jostain muusta sairaudesta. Tämän vuoksi diagnoosin tekeminen on vaikeaa ja vie usein aikaa.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Miksei lääkärin ja potilaan kohtaamista aseteta tärkeimmäksi terveydenhuollon tavoitteeksi, kysyy LKT, professori Eija Kalso. Kalso on on Husin kipuklinikan ylilääkäri.
Vahvan tieteellisen argumentin voi esittää monella tavalla, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.
Muistipoliklinikoiden perustaminen takaisi diagnostiikan ja hoidon tasaisen laadun, kirjoittavat Timo Strandberg ja Anne Koivisto.
Kaksostutkimus korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Tanssissa yhdistyvät liikunnan lisäksi kognitiiviset haasteet ja emotionaalinen stimulaatio.
Musiikin vaikutus masennukseen tai ahdistuneisuuteen jäi epäselväksi.
Puhkeamisiän ottaminen huomioon voi parantaa hoitoa ja ennustetta.
Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.
Eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa.
Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?
Muistia ja tiedonkäsittelytaitoja vanhuudessa ennustavat myös keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Vakavia haittavaikutuksia tai kognition heikkenemistä ei tutkimuksissa havaittu.
Koronapotilaita hoitaneiden stressioireita hoidetaan silmänliiketerapialla.
Ennaltaehkäisevät toimet tulee aloittaa jo ennen aivojen merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
Opioidien tiedetään heikentävän vanhusten kognitiota ja lisäävän kaatumisten riskiä.
Puolen vuoden jälkeen liikuntaryhmässä toiminnanohjaus toimi paremmin kuin vertailuryhmässä.
Kognition heikentyminen ja perussairaudet vaikeuttavat ensioireiden tunnistamista.
Intensiivihoidon ryhmässä kardiovaskulaaritapahtumia oli vähemmän ja kuolleisuus oli pienempi.
Ikääntyvien kuuloon kannattaisi todennäköisesti kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja suosia varhaista kuulonkuntoutusta.
Pääpaino pitää siirtää muistisairauksien ehkäisyyn, kirjoittavat Timo Strandberg ja Pentti Tienari.
Hoidolla on pystytty vähentämään muistisairauden ilmaantuvuutta.
Veren aineenvaihdunnan merkkiaineet liittyvät riskiin menehtyä seuraavien 5?10 vuoden aikana.
Intervention jälkeen gerastenia oli vähäisempää usealla mittarilla.
Myös toimintakyvyn mittarissa näkyi myönteinen ero.
Meta-analyysi yhdisti taiji-, jooga- ja tanssiharjoittelusta tehdyt satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset.
