234 osumaa
"Välillä lääkärit puhuivat kuin vierasta kieltä", äiti muistelee.
Julkisten palvelujen brändinimet eivät herätä luottamusta, kirjoittaa toimittaja Tiiamari Pennanen.
Juhani Knuuti on yksi terveysviestinnän somepioneereista. Lääkärit somessa —juttusarjan toisessa osassa Knuuti kertoo, miksi hän bloggaa ja twiittaa terveystiedosta.
Naiset kokevat asiakasväkivaltaa miehiä useammin.
Häpeäyhteiskunnassa toiseuden kunnioitus on vähäistä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Vivian Reinhold työskentelee yhdessä Suomen suljetuimmista vankiloista.
Paula Erosella oli hidas taival kohti sydämensiirtoa.
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Miksei lääkärin ja potilaan kohtaamista aseteta tärkeimmäksi terveydenhuollon tavoitteeksi, kysyy LKT, professori Eija Kalso. Kalso on on Husin kipuklinikan ylilääkäri.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri: Samalla satsauksella parempaa laatua.
Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui, rokoteasenteissa polarisaatiota.
Jaatko ympärillesi enemmän uskoa, toivoa, iloa ja valoa vai pelkoa ja pahaa oloa, kysyy Silja Kosola.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Näin huolehtimista, huomaavaisuutta, välittämistä ja luottamusta, kirjoittaa Silja Kosola.
Turvalliseen varmuuteemme on tullut särö, kirjoittaa Heidi Wikström.
Me nuorten parissa toimivat tiedämme oikein hyvin, miten kohtuuton nykytilanne alimitoitettuine hoitoresursseineen on.
Käyttöön kannattaa ottaa oma ilmoitus sairauspoissaoloissa, myös FFP2-hengityksensuojainten käyttöä voi harkita.
Tärkeintä on tehdä laihduttamisesta projekti, jota suunnitellaan potilaslähtöisesti ja yhdessä, sanoo Satu Brinkmann.
Lapin kunnissa perusterveydenhuolto on vahva, koska muuta ei ole. Silti tutkimus antaa viitteitä, että tilanne on muuta maata heikompi.
Algoritmeja viritetään yhä taitavammiksi, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Koronarealistien tapaiset ryhmät tuottavat aktiivisesti vasta-asiantuntijuutta, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Luottamus rajoitteiden tehokkuuteen, valtionjohtoon ja terveydenhuoltoon pandemian hoidossa voi vähentää riskiä vakaviin mielenterveysoireisiin pandemian aikana.
Piia Jallinoja ja Esa Väliverronen tutkivat sitä, miten korona-aika on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen instituutioita, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan.
Tampereen yliopisto koordinoi VAX-TRUST-hanketta, joka toteutetaan Suomen lisäksi Belgiassa, Puolassa, T?ekissä, Italiassa, Portugalissa ja Iso-Britanniassa.
Rajoittunut elinpiiri ennakoi muun muassa gerasteniaa, kaatumisia ja laitokseen joutumista.
Mihin on unohtunut suomalainen kansanviisaus: ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi?
Terveyserojen juuret ovat usein lapsuudessa, kirjoittaa Miila Halonen.
Eniten hyötyivät ahdistuneisuushäiriötä ja syömishäiriötä sairastavat.
Maskien vaikutuksesta koronan torjunnassa on julkaistu uusi tutkimus.
