734 osumaa
Suomen suurin ulkoistus toteutuu Meri-Lapissa.
Mikä hoito kuuluu Suomen terveydenhuoltoon ja mikä ei??
Haluan että asiakas tai potilas saa kohtelua, jota hänen kuuluukin saada, kirjoittaa Sari Hannukainen.
En tunne ketään, joka haluaisi kuulla laboratoriotuloksensa, biopsiavastauksensa tai röntgenlausuntonsa puhelimessa, kirjoittaa Satu Salonen.
Maassa on enää yksi lääkäri 7 000 asukasta kohden.
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Joka kymmenes venäläistaustainen maahanmuuttaja oli kokenut syrjintää suomalaisessa terveydenhuollossa.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti.
Sairaan itsearvostusta murentaa ja paranemista vaikeuttaa hoidon ja hoitosuhteiden katkeileminen, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Sosiaalihuollon osuus on jopa kolmasosa iäkkään eteisvärinäpotilaan kustannuksista vuoden kuluessa vakavasta komplikaatiosta.
Chat-palvelussa lääkäriltä vaaditaan terävää kynää, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Digitaalisia ratkaisuja varten perustetaan SoteDigi Oy.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
"Onko kaikkialla yhtä hyvät mahdollisuudet valita? Vastaus on, että ei ole eikä tule."
Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan paljon palveluja tarvitsevien tarpeet pitäisi tunnistaa paremmin.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Myllymäki uskoo, että liitto saa hänestä helposti lähestyttävän, mutkattoman ja suoran johtajan.