734 osumaa
Elinvuosien kannalta parhaassa asemassa ovat Pohjanmaalla asuvat suurituloiset.
Sote-uudistuksessa on kyse valtavasta vallan ja rahan uudelleen jaosta, kirjoittaa Marina Erhola.
Työttömien joukossa on paljon työkyvyttömiä, joiden taustalta löytyy kehitysvamma – jos se vain tunnistettaisiin, kirjoittaa Raija Kerätär.
Pienten sairaaloiden toiminta suuntautuu uudelleen, kun terveydenhuoltolain muutos kieltää leikkaustoiminnan.
Tulkkausta käytetään terveydenhuollossa nykyään erittäin paljon: viime vuonna HUS hankki yli 26 000 tulkkaustuntia 63 kielellä.
Lääkärilehti kysyi eduskuntapuolueilta, paljonko lääkäreitä on ehdokkaana ja miten sote-uudistus vaikuttaa ehdokasasetteluun.
Uusi tutkimus puoltaa digipalvelun käytön lisäämistä.
Vanhukset tykkäsivät, hoitajat olivat ensin varautuneempia.
Sote-uudistus muuttaa työterveyshuoltoa ehkäisevämpään suuntaan, sanoo Kimmo Tarvainen.
Tupakasta vieroitus on erittäin kustannustehokasta toimintaa. Olisi tärkeää, että asia ymmärrettäisiin sote-uudistuksen valmistelussa ja tulevien maakuntien päätöksenteossa.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Keskustelu apteekeista käy kuumana, mutta puhutaanko siinä edes oikeista asioista?
Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, pohtii arkkiatri Risto Pelkonen.
Voisiko Suomessa käydä trumpit? pohtii Hannu Ollikainen.
Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat saattavat aiheuttaa tuhansien ihmisten sairastumisen Suomessa vuosittain.
Väestölle on luvattu valinnanvapautta ja alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä. Tästä on muodostunut kuvitelma paremmasta hoidosta. Todellisuus voi helposti muotoutua päinvastaiseksi.
Erikoissairaanhoidosta tulleessa kirjeessä kerrottiin, että jonotusaika tähystyksiin on noin 5–6 kk. Se on pitkä aika odotella, kirjoittaa Satu Salonen.
Yhdenvertaisuus määritetään laissa, mutta se tulkitaan käytännössä.
Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit puolustavat yhteistä linjaustaan ja toteavat, kyse on syrjinnän sijaan julkisen terveydenhuollon rajojen asettamisesta.
Asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön.
Lääkäriliitto kannattaa potilaan valinnanvapauden hallittua lisäämistä terveydenhuollossa, todetaan tuoreessa kannanotossa.
Kolmen miljardin euron säästötavoite jää haaveeksi, katsoo valtaosa kunnista.
Maallikoilla oli paikallisina asukkaina hyvät valmiudet ymmärtää asiakkaitaan, ja he saivat säännöllistä tukea.
Turhien tutkimusten tekoa voidaan välttää ja tehottomia hoitoja karsia, uskoo Minna Kaarisalo.
Syyrian sota on tuhonnut myös maan terveydenhuollon. Avustusjärjestöillä on vaikeaa, sillä humanitaarista työtä ei kunnioiteta riittävästi.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Maakunta näyttää olevan ratkaisu kaikkeen. Minäkin haluan oman maakunnan! kirjoittaa Kristiina Patja.
Minna Kaarisalo pohtii miksi terveydenhuollon henkilöstön käytös on jälleen kerran noussut otsikoihin.
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
Kuntoutus on julkisissa palveluissa jonkinlainen kummajainen. Siitä ei näytä kukaan vastaavan, mutta kaikki tuntuvat sitä osaavan. Tavoitteita olisi kuitenkin syytä miettiä tarkemmin.