803 osumaa
Pieni esiintyvyys saattaa kertoa lasten kielenhäiriöiden alidiagnosoinnista.
Geeneihin on ladattu liian suuria toiveita, sanoo professori Juha Kere.
Lapset seulotaan yleisimpien yhteisössä periytyvien tautigeenien suhteen jo koulussa, kirjoittaa Anu Wartiovaara ultraortodoksijuutalaisten arjesta.
Henkilökohtainen menetys, kriisi yhteisön sisällä vai uuden elämänvaiheen alku? Sekä suhtautuminen kuolemaan että hyvän kuoleman tunnusmerkit riippuvat maailmankatsomuksesta ja kulttuurista.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Tavoitteena on asettaa julkista ja yksityistä samalle viivalle.
Genomin muokkauksessa ovat viime aikoina herättäneet suurinta huomiota geenisakset eli CRISPR-Cas9-tekniikka.
Pohjaton valinnanvapaus hankaloittaa hoitoketjua, sanoo taiwanilainen geriatri Ming-Yueh Chou.
Tutkijalla ja päättäjällä on erilainen käsitys tieteestä, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Sairaalassa pidän puolisoa kädestä kiinni ja huomaan, miten rakas ja tärkeä hän on, kirjoittaa Satu Salonen.
Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.
Suunnitelman mukaan maan suurin päivystyskokonaisuus aloittaa tammikuussa 2019.
Potilaskertomukseen voi jälkikäteen korjata vain sellaisen tiedon, joka on objektiivisesti arvioiden kirjaushetkellä virheellinen tai tarpeeton.
Viime syksystä lähtien Lääkärilehden alkuperäistutkimukset ovat olleet avoimesti luettavissa.
Voimavarasuuntautunutta terapiaa tehneillä terapeuteilla oli vähemmän empatiaa kuin muilla väitöstutkimuksen mukaan.
Hallitus aikoo leikata sote-kulujen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Mitä sanovat terveystaloustieteen professorit? Pilvilinna joka romahtaa ? vai totta vuonna 2029?
Sekä lääkärien että potilaiden tulisi tiedostaa liiallisen lääketieteen vaarat, kirjoittaa Kari Tikkinen.
Lakiluonnos kerää sekä kritiikkiä että kiitosta.
– Toimittajat ja asiantuntijat eivät aina ymmärrä toisiaan, toteaa Reetta Kettunen.
Kaikilla puolueilla on ollut lusikkansa sopassa, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Oli mukavaa parantaa hiiri, mutta vielä mukavampaa olisi parantaa potilas, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Suomen aivotutkimusta on tuettava, jotta se pysyisi maailman huipputasolla.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Antibioottiresistenssi on todellinen uhka, vaikka toistaiseksi Suomen tilanne on hyvä.
Systolinen verenpaine oli yksi tärkeimmistä hoidon toteutumista ennustavista tekijöistä.
Sote-maisterikoulutus alkaa ensi vuonna Helsingin yliopistossa.
Pääsykoeuudistuksen tavoitteet keräävät aplodit. Perustelut ja lupaukset saavat miettimään, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Uusia keliakiatapauksia diagnosoidaan vuosittain yli kolme prosenttia edellistä vuotta vähemmän.
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.