6761 osumaa
Turussa tutkitaan hengitysharjoittelun tehoa uniapneaan.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Lasse Lehtonen panostaisi kuolemien vähentämisessä tiedolla johtamiseen.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Uusien antikoagulanttien käyttösuosituksia alaraajan laskimoveritulpassa on päivitetty näytön perusteella.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.
Olen lähes unohtanut oman osuuteni koulun sosiaalisessa valtapelissä, kirjoittaa Silja Kosola.
Sikiöistä 55 % saavuttaa kaksikammioisen verenkierron ja välttyy toistuvilta sydänleikkauksilta syntymän jälkeen.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Monet sairastuneista syöneet erilaisia kanatuotteita, mutta yhteistä lähdettä tartunnoille ei ole löydetty.
Rokotetta tarjotaan taudille altistuneille yksilöllisen harkinnan mukaan.
Jos kiusaamiskokemukset vähenevät, mielenterveyttä huonontava vaikutus heikkenee.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Sienimyrkytyksiä koskevat yhteydenotot sen sijaan vähenivät.
Arviointi ei vaikuttanut ennusteeseen, mutta hoitojen toksisuus oli vähäisempää.
Työkyvyttömyyttä se ei kuitenkaan aiheuta.
Sisätilojen tupakointikielto vähensi tupakointia ja paransi keuhkotoimintaa väestössä.