Vegaaniäitien ravitsemuksesta on pidettävä huolta
Kasvisruokailu on yhä useammin arvovälitteinen valinta, ja on luonnollista, että nuoret äidit haluavat myös lastensa noudattavan samaa ruokavaliota. Tämä haastaa äitiys- ja lastenneuvoloiden ravitsemusneuvonnan, kirjoittaa ravitsemustieteen dosentti, kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen.
Lihavuusleikkaus ei vähentänyt terveydenhuollon kustannuksia USA:ssa
Lihavuusleikkauksessa olleiden potilaiden terveydenhuoltokuluissa ei näkynyt säästöä kuuden vuoden aikana leikkauksesta, osoittaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Jatkotutkimuksissa kannattaa keskittyä yksittäisten potilaiden leikkauksesta saamien terveyshyötyjen tarkastelemiseen kustannusten tarkastelun sijaan.
Lasten urogenitaalivammat syntyvät arkitoimissa
Urheiluvälineet aiheuttavat suuren osa lasten ja nuorten urogenitaalialueen vammoista. Amerikkalaistilastossa välinelistan ykkönen on polkupyörä ja yleisin vammatyyppi satulavamma. Liikuntaa ei pidä rajoittaa, mutta tuotekehittelyyn ja suojautumiseen on syytä kannustaa.
Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja
Keuhkoalan tutkimuksessa on lähitulevaisuudessa odotettavissa lisää läpimurtoja. Otamme parhaillaan ensimmäisiä askeleita kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, joissa yksilön, ympäristön ja taudin monet ominaisuudet huomioidaan vaikuttavimpien hoitojen valitsemiseksi, kirjoittaa professori Maritta S. Jaakkola.
Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.
Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.
"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Professori Jaakko Tuomilehto sanoo, ettei Jamassa julkaistu tutkimus lihavuuden ja kuolleisuuden yhteydestä tuo varsinaista uutta tietoa. Uusimmat tutkimustulokset Suomesta ja muualta vahvistavat sitä käsitystä, että jos lihavahko ihminen liikkuu ja on hyvässä fyysisessä kunnossa, niin hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenevat merkittävästi.