1010 osumaa
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Leena Kaartisen matka maahan peruuntui, mutta hän uskoo, että terveydenhuolto saa toimia.
Lapissa liki kaikki koronatestaus perustuu antigeenitesteihin, mutta Etelä-Suomessa niihin ei luoteta.
Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.
Uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei ohitusleikkauksella ole merkittävää vaikutusta muistihäiriöihin.
Pitkittyvien ja hankalien oireiden taustalla on monen tekijän kokonaisuus.
Kolme presidenttiäkin tapasin, kertoi rouva Anu Wartiovaaralle lentomatkalla.
Suurin kuolleisuus havaittiin 10?19-vuotiailla sekä HIV-positiivisilla Etelä-Afrikassa.
Nyt tulee Israelista ja Qatarista lohdullisempaa viestiä Pfizer-Biontechin mRNA-rokotteesta.
Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla, havaitsivat Oulun yliopiston tutkijat.
Lisää tietoa tarvitaan, ennen kuin tulosten merkitystä voi kunnolla arvioida.
Teho-osastolla olleilla potilailla todettiin ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja traumaperäistä stressihäiriötä.
Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä, jos potilas vaatii hoitoa, joka ei ole perusteltu ja turvallinen, sanoo Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Väsymys ratin takana kasvatti liikenneonnettomuuden riskin kymmenkertaiseksi.
Suurissa amerikkalaisissa ammattiurheilusarjoissa tehtiin sydäntutkimukset positiivisen testituloksen saaneille pelaajille.
Tiukat rajoitukset saivat tartunnat laskuun, mutta sairaaloissa ollaan varuillaan. Teho-osastot ovat edelleen kuormittuneita.
VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.
Toiminnanvajeiden erot kasvoivat iän myötä lähes kaikissa maissa.
Pelisääntöjen pitäisi olla etukäteen selviä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista.
Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.
Tietoa eri koronarokotteiden tehosta Etelä-Afrikan varianttia vastaan tarvitaan lisää.
Lievässä koronainfektiossa rytmihäiriöt näyttävät olevan varsin harvinaisia.
Antibiootilla hoidetuilla oli enemmän synnytykseen liittyviä komplikaatioita kuin leikatuilla.
Rajoittunut elinpiiri ennakoi muun muassa gerasteniaa, kaatumisia ja laitokseen joutumista.
Ihminen on kummallinen olento, josta tiedämme lopulta varsin vähän, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Entäpä jos pohdinnan ja analyysin keskiöön otettaisiinkin hetkeksi ihmisten eri toimintayhteisöt ja niistä tapahtuvat ilmiöt ja muutokset?
Aikaisempia suosituksia kevyempi antitromboottinen lääkitys riittää jatkohoidossa suurelle osalla potilaista.
Viikoittain moneen hedelmälliseen ja aidosti tiedonjanoiseen keskusteluun osallistuvana tunnistan, että tieteessä ja lääketieteessä tulevaisuuden läpimurrot liittyvät viestintään.