322 osumaa
Proviisori Outi Laatikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansallista Haipro-aineistoa kymmeneltä vuodelta.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat vastaavat muun muassa kysymykseen, kuinka hyvin hengityksensuojaimet suojaavat hengitystieinfektioilta.
Viive voi olla jopa 10?15 vuotta.
Kun astmaatikolla menee huonosti, selvittelyssä pätevät vanhat viisaudet.
Yhdysvalloissa on sairastunut jo 1 300 ihmistä, joista 26 on kuollut.
Vain suuren geneettisen riskin ryhmässä olevat pystyivät terveellisillä elämäntavoilla vähentämään sairastumisriskiä merkitsevästi.
Sairauslomia kirjoitetaan tilanteissa, joissa se ei ole potilaan edun mukaista, sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo
Kroonisen nuhan ja astman yhteys yskään tulisi ymmärtää nykyistä paremmin, kirjoittavat Heikki Koskela ja Anne Lätti.
Kirjan parasta antia ovat unta ja stressiä käsittelevät luvut.
Voiko olla suorempaa kansanvaltaa kuin päätösvalta omissa asioissaan? kysyy päätoimittaja Pekka Nykänen.
Tuoreen Käypä hoito -suosituksen toivotaan vähentävän vaihtelua.
Taustalla voi olla esimerkiksi suun kuivuminen tai perussairaus.
Siitepölykaudella montelukastia määrätään usein lapsen allergisen astman hoidon tueksi.
FDA on jo hyväksynyt omadasykliinin, nyt odotetaan myyntilupaa myös Eurooppaan.
Terveyskeskuslääkäri Inga Tikkisen mukaan lääkärityövoimaa ei ole tarpeeksi.
Hoitotakuun nykyinen raja on kolme kuukautta, mikä on täysin kohtuutonta, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Kokeilut loppuvat sosiaali- ja terveysministeriön aikataulun mukaisesti lokakuun lopulla. Monessa kunnassa kirstun pohja häämöttää jo nyt.
Normaalin hoitoannoksen kaksinkertaistaminen voi suurentaa keuhkoveritulpan ja kuoleman riskiä, varoittaa Euroopan lääkevirasto.
Koululaisilta kysyttiin muun muassa, löytävätkö he terveyteen liittyvää tietoa ja osaavatko he arvioida sen luotettavuutta.
Aiempi käyttäytyminen vaikuttaa enemmän kuin asenne tai ympäristön odotukset.
MPR-rokotteen kattavuus on parantunut eniten.
– Suomeen tarvitaan lisää saattohoidon erityistason yksiköitä, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Kehitysmaissa tuhkarokko on edelleen yleisimpiä lasten kuolinsyitä, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Saku Pelttari kirjoittaa rokotevastaisuudesta. "Elämme totuuden jälkeisellä aikakaudella, joka tarjoaa kaikille vaihtoehtoista totuutta aidon tilalle," hän sanoo.
Lääkkeen kirkkaan vaaleansininen väri enemmän hämmensi kuin rauhoitti, kirjoittaa Leena Mallat.
Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.
Yhdeksän kymmenestä vauvasta rokotettiin kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan vuonna 2017.
Odottaminen on aina rasittavaa, mutta ilman aikataulua se on sitä kaksin verroin, Leena Mallat kirjoittaa.
Toiset lääkärit lähettivät potilaita jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toiset, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Näyttää olevan vain onnea tai sattumaa, kuka saa osakseen hyvää kivunhoitoa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
