635 osumaa
Haimanpään poistoleikkaukset kannattaisi keskittää vain 2?3 sairaalaan.
Leikkauksen teho kestää yli kymmenen vuotta, mutta vaikean ylipainon hallintaan tarvitaan myös uusia keinoja.
Hyväosaisuuden paheksumisessa ei ole mitään järkeä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Kipsihoidon ajan voi puolittaa, kertoo tutkimus.
Maakunnan tulee käyttää seteleitä kiireettömissä leikkauksissa, joita ei ole keskitetty yliopistosairaalaan tai vastaavaan yksikköön.
Myös elinsiirtoihin erikoistuneet lääkärit vaativat lakimuutosta.
Kirurgia vastaan ei ole riittävästi näyttöä. Päätös herättää hämmästystä.
Kirurgiseen hoitoon liittyi enemmän haittatapahtumia kuin seurantaan, kirjoittaa Ossi Lindell.
Syövän hoidon ensilinjassa päätöksenteon tukivälineestä voisi olla isokin apu.
Suomessa nivustyräleikkaukseen liittyvät haava-infektiot ovat onneksi harvinaisempia (1–2 %) kuin Etelä-Euroopassa.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Kognitio oli tutkimuksessa sitä parempi, mitä sitoutuneempi tutkittava oli Välimeren ruokavalioon.
Potilasvakuutuskeskus sai 122 vahinkoilmoitusta viimeisen 10 vuoden aikana.
Kipu lisää masennusta, joka on itsessään muistisairauksien riskitekijä.
Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Vatsalihaksen tuppeen laitettu puudutus on hyvä vaihtoehto selkäpuudutukselle suurissa vatsaleikkauksissa, kertoo tutkimus.
Alkavaa umpilisäketulehdusta uskalletaan nykyään hoitaa myös antibiooteilla.
Aiemmin myös Suomessa tekonivelleikkauksia on tehty pienemmissä sairaaloissa hyvällä menestyksellä, kirjoittaa Martti Hirn.
Etelä-Sudanissa työ oli erilaista, mutta potilaat samanlaisia, kertoo Laura Mikkonen.
Leikkauspöydällä ihminen muuttuu esineeksi. En ole enää Satu, olen aneurysma, kirjoittaa Satu Salonen.
Luotettava terveystieto kiinnostaa.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
Uudesta hoitomuodosta saatiin lupaavia tuloksia. Kohta voidaan myös tunnistaa hoidosta eniten hyötyvät potilaat.
Riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen.
Nissenin fundoplikaatioleikkauksessa käyneet saavat elinikäisen avun refluksioireisiin.
Emättimen eteisen kosketuskivusta kärsii noin kymmenesosa nuorempien ikäluokkien naisista.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä selvitettiin 26 maassa.
Lihavuuskirurgia tehoaa tyypin 2 diabetekseen viiden vuoden jälkeenkin, osoittaa tutkimus.