31 osumaa
Koronarokote on uusi varianttivalmiste, kunhan se saa myyntiluvan.
Asetusmuutos on lausuntokierroksella 5. toukokuuta saakka.
Norjalaistutkijat kyseenalaistavat WHO:n post-COVID-19-määritelmän.
Helsingin yliopistossa kehitetty molekyyli suojaa tehokkaasti eri koronamuunnoksilta.
THL kutsui tutkimukseen satunnaisesti valittuja 18–85-vuotiaita kautta Suomen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seuraa koronarokotteiden tehoa.
Sairaalahoitoa saaneita potilaita ei otettu aineistoon mukaan.
– Sairastuneiden toipumisennuste on hyvä, sanoo Helena Liira.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan toinen infektio on usein lievempi, silti komplikaatioita on enemmän niillä, jotka ovat sairastaneet koronan kahdesti verrattuna kerran sairastaneisiin.
Huomio on nyt muissa uutisaiheissa, ja vasta jälkeenpäin nähdään, milloin pandemia muuttui endemiaksi.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Osasta lääkkeistä on päästy sopimukseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.
Hoidon aloittaminen varhain on hankalaa, sillä suonensisäisesti annettava lääke ei sovi helposti kotihoitoon.
Arviossa ovat mukana myös kuolemat, jotka ovat johtuneet terveydenhuollon ylikuormittumisesta.
Hallinnassa pysynyt pandemia ei ole lisännyt sydänsairastavuutta Suomessa.
Potilaiden kudosnäytteissä todettiin vaurioita hajuradaston hermosoluissa ja verisuonissa.
Saapuville tulisi tarjota koronatesti sekä rokotus jo vastaanottopisteillä, ohjeistaa ECDC.
Kolmen rokoteannoksen jälkeen suoja oli erinomainen, selviää THL:n rekisteritutkimuksesta.
Miessukupuoli on itsenäinen riskitekijä vakavalle koronataudille ja koronakuolleisuudelle.
Aikaisemmin sairastettu COVID-19 suojaa kohtalaisesti myös omikronmuunnoksen aiheuttamalta uusintainfektiolta, ja vakavalta taudilta hyvin.
Myyntilupaa ei vielä ole 12-18-vuotiaiden kolmansille annoksille ja niitä suositellaan vain vakavasti immuunipuutteisille.
Rokottamattomana koronan sairastaneilla esiintyi kuukausien kuluttua infektiosta oireita noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin rokotettuna sairastaneilla.
Raskaana olevien rokotustilanteesta ei ole tilastoja, mutta tuntuman mukaan jopa puolet heistä voi olla rokottamattomia.
Yksi yhdistävä tekijä on ikä.
Keskeytetyt tutkimukset usein liioittelevat lääkkeen tehoa. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Kaikki tehohoitoon joutuneet odottajat ovat olleet rokottamattomia.
Koronaan liittyvistä ratkaistuista vahinkoilmoituksista vain 10 prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen.
Koronarealistien tapaiset ryhmät tuottavat aktiivisesti vasta-asiantuntijuutta, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
Vain joka viides lääkehoitoja saava potilas sai koronarokotuksen jälkeen vereen mitattavia vasta-aineita.
11 prosenttia vaikean koronataudin vuoksi sairaalassa hoidetuista ei ollut palannut kokopäiväisesti töihin.
