
Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa
Suomenkin lepakoissa esiintyy rabiesta, joskin tartunnat ihmisiin ovat harvinaisia. Jos lepakko puree ihmistä, puremahaava puhdistetaan runsaalla vedellä ja saippualla ja desinfioidaan. Viimeistään vuorokauden kuluessa puremasta aloitetaan immunoglobuliini- ja rokotushoito.

Räätälöinti auttaisi jaksamaan pidemmän työuran
Ihanteellisesti noviisi ja ekspertti voisivat työskennellä yhdessä, ehdottaa neurologian ja kognitiivisen neurotieteen dosentti Kiti Müller. Nuori pystyy etsimään nopeammin suuren määrän tietoa ja vanhempi kollega tietää, mikä siitä on relevanttia.

Lihavuusleikkaus ei vähentänyt terveydenhuollon kustannuksia USA:ssa
Lihavuusleikkauksessa olleiden potilaiden terveydenhuoltokuluissa ei näkynyt säästöä kuuden vuoden aikana leikkauksesta, osoittaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Jatkotutkimuksissa kannattaa keskittyä yksittäisten potilaiden leikkauksesta saamien terveyshyötyjen tarkastelemiseen kustannusten tarkastelun sijaan.

Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja
Keuhkoalan tutkimuksessa on lähitulevaisuudessa odotettavissa lisää läpimurtoja. Otamme parhaillaan ensimmäisiä askeleita kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, joissa yksilön, ympäristön ja taudin monet ominaisuudet huomioidaan vaikuttavimpien hoitojen valitsemiseksi, kirjoittaa professori Maritta S. Jaakkola.

Uusissa ravitsemussuosituksissa keskitytään rasvaan
Parhaillaan tekeillä olevien uusien ravitsemussuositusten suurin lääketieteellinen kiinnostus kohdistuu rasvaan. Viime syksynä Finriski 2012 -tutkimus osoitti, että suomalaisten kolesteroliarvot ovat nousseet vuosikymmenten laskun jälkeen.

Tuberkuloositartunnat vähenevät Suomessa
Suomessa suurin osa tuberkuloositapauksista todetaan edelleen vanhuksilla, joilla aiempi tuberkuloositartunta aktivoituu vastustuskyvyn heiketessä. Maahanmuuttajat korkean ilmaantuvuuden maista ovat kuitenkin kasvava ryhmä tuberkuloosipotilaiden joukossa.

Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.