
Sähköiset lääkekortit kehittyvät vauhdilla – ehtiikö potilas mukaan?
Potilaat ovat vaihtelevalla ahkeruudella säilyttäneet potilastietojaan lipaston laatikoissa, mapeissa, omassa muistissaan tai ei missään. Vasta nyt on markkinoille ilmestymässä potilaan omien tietojen tallettamiseen sopivia palveluja,

Omakanta-palvelu auttaa reseptien hallinnassa
E-resepti harmittaa, ihmetyttää, auttaa ja helpottaa. Hajamieliset hyötyvät siitä, että resepti pysyy tallessa. Tietokoneeton pelkää menettävänsä kontrollin omaan lääkehoitoonsa. Kokemuksia on monia, mutta selvää on se, että sähköinen resepti on tullut jäädäkseen.

Väärä potilas
Useimmiten pieni erehdys potilaan tunnistamisessa ei johda merkittäviin haittoihin. Mutta jos potilas on menossa leikkaukseen tai muuhun invasiiviseen (kajoavaan) toimenpiteeseen, sama erehdys voi johtaa vakaviin seuraamuksiin. Tunnistamisen tulee aina tapahtua käyttämällä kahta lähdettä, ranneketta tai potilastietoja sekä kysymällä.

Lääkkeenomaiset laihdutusravintolisät eivät laihduta
Vihreää teetä ja chilipaprikaa, rasvasieppareita ja ayurveda-valmisteita. Laihduttamiseen tarkoitettuja "lääkkeenomaisia" ravintolisiä on tarjolla lukemattomia. Painavaa näyttöä tällaisten ravintolisien tehosta ei ole. Joskus lääkärin haastavaksi tehtäväksi jää selvittää, voivatko potilaan oireet ja löydökset liittyä niihin.

Antibioottien käyttö voi lisätä lapsen astma- ja allergiariskiä
Antibiootteja käyttäneillä lapsilla on suurempi riski sairastua lehmänmaitoallergiaan ja astmaan varhaislapsuudessa kuin niillä lapsilla, jotka eivät olleet käyttäneet antibiootteja. Myös äidin antibioottien käyttö raskauden aikana näyttää lisäävän lapsen sairastumisriskiä.

Hoitajareseptin merkitys vielä vähäinen
Hoitajareseptin ensimmäisenä käyttövuonna Kela korvasi vajaalle 2 600 potilaalle yhteensä noin 3 300 lääkeostoa. Joka toinen korvattu resepti oli kirjoitettu äkillisen virtsatieinfektion hoitoon naiselle. Lääkkeitä saavat määrätä vain julkisen sektorin sairaanhoitajat.

Verkkoapteekki kaipaa uutta visiota
Edullisten peruslääkkeiden ? valtaosa kroonisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä ? tilaamisella verkkoapteekista ei ole mitään järkeä. Lainsäädäntö edellyttää, että tilausprosessissa on puhelinyhteys farmaseuttiin. Sen seurauksena konsepti on sellainen, ettei verkkoasioinnista hyödy sen enempää apteekkari kuin potilaskaan. Toisinkin voisi olla.

Jaana Leipälä palveluvalikoimaa valmistelemaan
? Terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole Suomessa aikaisemmin määritelty järjestelmällisesti, läpinäkyvästi ja selvästi sovituin perustein. Nyt siihen ohjaa EU:n potilasdirektiivi, sanoo ylilääkäri Jaana Leipälä THL:sta. Hänet on nimitetty terveydenhuollon palveluvalikoimaa määrittävän toimielimen pääsihteeriksi.