1551 osumaa
Pakko-oireista häiriötä sairastavilla aikuisilla on heikentynyt luonnollisten tappajasolujen toiminta.
Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinäkuussa kuoli 4 310 suomalaista.
Skitsofreniapotilaan antipsykoottisen lääkityksen lopettamiseen liittyy lisääntynyt psykoottisten oireiden puhkeamisen riski.
Vähättelemättä digitalisaation mahdollisuuksia, onko meiltä unohtumassa, että miten tärkeää potilaalle on kuulluksi tuleminen, kysyy Satu Salonen.
Ulkopakkauksiin tulee tieto niiden luokittelusta.
Ennusteen mukaan helteisiin liittyvä kuolleisuus lisääntyisi päiväntasaajaa lähellä olevissa maissa jopa 10?20-kertaiseksi nykyisestä.
Skitsofrenian uusiutumisjaksot vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO kiinnostui asiasta.
Potilastietojen saaminen organisaatiosta toiseen ei edelleenkään suju hyvin.
Pystyasentoon liittyvä verenpaineen lasku on vanhuksilla yleinen autonomisen hermoston säätelyhäiriö.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Ylidiagnostiikan takana on kolme asiaa: lääketieteen kehitys, kaupalliset intressit ja potilaiden epärealistiset odotukset.
Erityisesti tupakoivien, alemman tulotason ryhmien ja monisairaiden ohjaukseen ja motivointiin kannattaa panostaa.
Syyllistävät asenteet ja kyvyttömyys empatiaan tekevät rumaa jälkeä kivunhoidossa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
IMP-1088:sta ei ole yleispäteväksi flunssalääkkeeksi omalääkärin arsenaaliin ? vielä.
Riskilisä oli sama riippumatta siitä, olivatko lääkkeet lyhyt- vai pitkävaikutteisia.
Tutkijat selvittivät lääkeaineiden vaikutuksia bakteerien kasvuun.
Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä tapahtuu, kun vanhukset aloittavat sellaisten lääkkeiden käytön, jotka on määritelty iäkkäillä vältettäviksi.
Valtaosalla suomalaisista apteekeista on lääkkeiden saatavuusongelmia lähes päivittäin.
Oululaistutkijat keräävät tutkimukseen osallistuvilta tietoja mahdollisimman laajasti, jotta poikkeavan käyttäytymisen merkit tunnistetaan.
Kolesterolilääkkeen lyhyt altistus ei vaikuta tautiin, mutta riittävän pitkään käytettynä eturauhassyövän kasvu hidastuu.
Myyntiluvanhaltijat odottavat valmisteita nyt Suomeen elo-syyskuussa.
Terveyserojen kaventaminen on siis edelleen ajankohtaista ja oikeudenmukaisinta olisi kohdentaa terveyspalveluita niistä eniten hyötyville, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Kolmoislääkityksen asema on edelleen avoin, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Muuntohuumeet aiheuttavat Euroopassa yhä enemmän myrkytyksiä ja kuolemia.
Näyttää olevan vain onnea tai sattumaa, kuka saa osakseen hyvää kivunhoitoa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Perusterveydenhuoltoon tarvitaan vaikuttavia hoitomalleja alkoholiongelmien hoitoon, kirjoittaa Helena Liira.
Näyttö tehosta perustuu tutkimukseen, joka jättää useita kysymyksiä avoimiksi, kirjoittaa Hannu Laaksovirta.
Lääkehoidon toimivuuteen vaikuttavat geenit, mutta ihmetyökalua nopeasti yleistyvistä geenitesteistä ei tule.
Parantumattomasti sairaan potilaan paikka ei ole yhteispäivystyksessä.
Lääkäriä ei vaihdeta kevytkenkäisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
