470 osumaa
Eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa.
Koulukiusaamiseen puuttumisen mallit tähtäävät sen lopettamiseen, mutta uhrien ja kiusaajien hoitomallit puuttuvat.
Mihin on unohtunut suomalainen kansanviisaus: ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi?
Oletettavasti nuorempien lasten silmät reagoivat ympäristön muutoksiin herkemmin.
Koronavirukset ovat saattaneet aiheuttaa samantyyppisen pandemian jo 130 vuotta sitten, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Jokaisen hoidon ja valinnan todelliset kustannukset tarkoittavat niitä toisia hoitoja ja vaihtoehtoja, jotka jäivät toteuttamatta.
Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?
Tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy on viivästynyt, ja taudit ovat vaikeampia ja pidemmälle edenneitä.
Tiede on jo pitkään nakertanut minuuden perustuksia.
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
Kommunikaation tukikeinoja on tarjolla runsaasti, ja niiden käyttämisestä tulee nopeasti luontevaa.
Potilaat oppivat ja muistivat lauletun tarinan paremmin kuin puhutun.
Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin välineellisiä arvoja, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.
Lastenpsykiatriassa on kehitetty intensiivistä etähoitoa korvaamaan osastojaksoja.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.
Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, jos epäilee vanhuksen kokeneen väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ylilääkäri Minna Pitkänen muistuttaa.
Joka kahdeksas lääkäri on kohdannut työssään fyysistä uhkaa vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tutkimuksesta.
Puolen vuoden jälkeen liikuntaryhmässä toiminnanohjaus toimi paremmin kuin vertailuryhmässä.
Intensiivihoidon ryhmässä kardiovaskulaaritapahtumia oli vähemmän ja kuolleisuus oli pienempi.
Yleensä THL päivittää koodistojaan kaksi kertaa vuodessa. Uusin päivitys on tehty vuodenvaihteessa.
Ikääntyvien kuuloon kannattaisi todennäköisesti kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja suosia varhaista kuulonkuntoutusta.
Hoitoon pääsy ja hoidon käytännöt vaihtelevat, tietää A-klinikan laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Alttius sairastua ja kuolla infektiotauteihin kohoaa.
Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman.
Mitä vaikeampi tauti, sitä todennäköisemmin päätyi sairaalaan.
Lukiolaisia näännyttää se valtava paine, jonka he kokevat itseensä kohdistuvan, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.
Hoidoksi ristiluun väsymismurtumaan riittää useimmiten potilaan informointi, aika, tehokas kipu- ja osteoporoosilääkitys sekä keventävät sauvat.
Voiko olla suorempaa kansanvaltaa kuin päätösvalta omissa asioissaan? kysyy päätoimittaja Pekka Nykänen.
Yhdisteitä voitaisiin hyödyntää uusien tulehduslääkkeiden kehityksessä.