1384 osumaa
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
Otsalohkodementian ensioireet jäävät usein huomaamatta.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Kirjallisuusharrastus lisää empatiaa, musiikki aktivoi tunnemuistoja.
Terveyden kannalta liian vähän liikkuvan kustannukset keski-iässä ovat vuositasolla 200 eurosta 500 euroon suuremmat kuin riittävästi liikkuvalla, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Mielenterveyshäiriöt olivat suurin sairauspäivärahan syy.
”Miten onnistuinkaan löytämään tällaisen ammatin, jossa merkitys seuraa toista”, pohtii tamperelainen infektiolääkäri Reetta Huttunen.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
– Uutiset olivat kova paikka nuorelle ihmiselle, sanoo Miia Nurmio.
Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.
Edessämme on kolme koetinkiveä, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.
Melanoomariski on merkittävästi pienempi säännöllisesti D-vitamiinia käyttävillä, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
Pikkukeskosille tarvitaan lisäpaikkoja Taysiin ja Tyksiin, jotta suunniteltuja leikkauksia voidaan tehdä Husissa.
Matala lämpötila voi pahentaa oireita ja tuoda esiin sairauden, jota ei ole vielä diagnosoitu.
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Virossa ilmiö alkoi näkyä kesällä, ja etenkin alkusyksystä rokotteen hakijoita oli paljon.
Todennäköisesti aiemmissa tutkimuksissa lääkehoitoon johtanut häiriö on ollut muistisairauden varhainen oire.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Tilannekuvan mukaan ainakaan ICT:ssä ei saada kaikkea vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Lasse Lehtonen panostaisi kuolemien vähentämisessä tiedolla johtamiseen.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.