512 osumaa
Mitä asiakassetelillä voi tehdä sote-uudistuksen jälkeen ja mitä ei?
Viidennes kaikista palovammatapaturmista sattuu lapsille, useimmin taaperoikäisille.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
On arvioitu, että vaille luotettavaa ehkäisyä jää yhä yli 200 miljoonaa naista, kirjoittaa Hilkka Vuorenmaa.
Lapsen paino on terveydentilan mittari siinä missä pituus, näkö tai kuulokin – poikkeamiin on velvollisuus puuttua. Mutta miten?
Väitöstutkimuksen tulos vahvistaa käsitystä biomekaanisten tekijöiden merkityksestä nivelrikon synnyssä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden lisäämiseen liittyy haasteita. Uhkakuvat näyttävät kuitenkin ottaneen liian suuren vallan, kirjoittaa Timo Aronkytö.
Miksi syyllistyisin vanhenemisestani ja sairauksieni hoidosta? kysyy Leena Mallat.
Lääkäriehdokkaiden määrä kasvoi reippaasti edellisistä kuntavaaleista. Kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit houkuttivat lääkäriehdokkaita eniten.
Värisokean elämä on saanut pohtimaan vammaisuutta yleensä yhteiskunnassamme, pohtii Hannu Ollikainen.
Henkilökunnan korvaaminen sitomisella ei kuulosta hyvältä, kirjoittaa Riitta Antikainen.
Työttömien joukossa on paljon työkyvyttömiä, joiden taustalta löytyy kehitysvamma – jos se vain tunnistettaisiin, kirjoittaa Raija Kerätär.
Yhdysvaltalaisnaisen haavasta löytynyt bakteeri oli resistentti kaikille testatuille antibiooteille.
Vanhukset tykkäsivät, hoitajat olivat ensin varautuneempia.
Kuolevien potilaiden kanssa työskentelevistä lääkäreistä alle viidesosa kannattaa eutanasiaa, selviää Lääkäriliiton kyselystä.
Pyylevyys viesti Canthin aikaan vaurautta ja menestystä, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Millainen pöpö kosketusnäytöllä todennäköisimmin muhisi, mietti Petri Riikonen.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Jo 200-luvulla Syyriassa käytettiin biologisia aseita, kun syöpäläisiä kaadettiin piirittäjien niskaan.
Sikiön elektroninen sykeseuranta synnytyksen aikana otettiin käyttöön, jotta sikiökuolemia ja vammautumisia voitaisiin vähentää.
Nivelensisäiset kortisoniruiskeet näyttävät nopeuttavan jäätyneen olkapään toipumista. Runsasverihiutaleisen plasman ruiskutukset auttavat puolestaan tenniskyynärpään hoidossa, kertovat tuoreet analyysit.
Yhden ihmisen tieto on rajallista, kun potilaan ongelma on monimutkainen.
Pahaa on vaikea tunnistaa, kirjoittaa Janna Rantala.
Maakunta näyttää olevan ratkaisu kaikkeen. Minäkin haluan oman maakunnan! kirjoittaa Kristiina Patja.
Stereotyyppinen kuvasto alleviivaa nuoren kuristavaa hämmennystä, oli sen aiheuttaja sitten hörökorvat tai valtavirrasta eroava seksuaalisuus, kirjoittaa Miila Halonen.
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
Kuntoutus on julkisissa palveluissa jonkinlainen kummajainen. Siitä ei näytä kukaan vastaavan, mutta kaikki tuntuvat sitä osaavan. Tavoitteita olisi kuitenkin syytä miettiä tarkemmin.
Sairaudentunnon molemmat ääripäät ovat haasteellisia terveydenhuollon ammattilaisille ja lähiympäristölle, kirjoittaa Marina Erhola.
Sari Hannukainen toivoo saavansa työskennellä eri ikäisten ihmisten ympäröimänä.
Havainnot ovat kiinnostavia, sillä tällä hetkellä ei ole keinoja selvittää, miten pahoja aivotärähdyksen jälkeistä oireyhtymää potevan aivovammat ovat.