2079 osumaa
Kivun hoito ja tutkimus tarvitsevat motivoituneita osaajia ja resursseja, kirjoittaa Eija Kalso.
Muistipoliklinikoiden perustaminen takaisi diagnostiikan ja hoidon tasaisen laadun, kirjoittavat Timo Strandberg ja Anne Koivisto.
Taudin läpikäyneet tanskalaisnuoret raportoivat myös lyhytaikaisia oireita vähemmän kuin terveinä pysyneet.
Väitös: Terveyteen voi vaikuttaa koettua hyvinvointia lisäämällä.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtama tutkimus avaa tietä diabeteksen soluhoidolle.
Varhaisempi kotiutuminen onnistuu turvallisesti kotihappihoidon ja siihen liittyvän etäseurannan myötä.
Myönteinen kehitys ei ulotu nuoriin, joiden kuolleisuus kääntyi kasvuun.
Taide onkin kuin käänteinen panoptikon, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Olisi tärkeä tunnustaa, että väestötasolla lasten ja nuorten terveyttä edistetään paljon tehokkaammin muualla kuin lääkärin vastaanotolla.
Kaksostutkimus korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.
Syy on epäselvä ja vaatii lisätutkimuksia, mutta koronapandemiaan on ajallinen yhteys.
Myyntilupaa ei vielä ole 12-18-vuotiaiden kolmansille annoksille ja niitä suositellaan vain vakavasti immuunipuutteisille.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Brittitutkimus: Ensimmäisenä koronavuonna lapsen kuoleman riskitekijöinä korostuivat vaikeat neurologiset perussairaudet.
Syövän kustannukset Suomessa -verkkotyökalulla syövän kustannuksia voi tarkastella esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaisesti.
Kotona sairastettu korona kaksinkertaisti toimintakyvyn huononemisen riskin.
Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän.
Muutokset yli 80-vuotiaiden sosiaalisissa suhteissa pandemian aikana ovat olleet hyvin moninaisia.
Kasvutekijähoidon hyödyt ovat vähäiset nivelrikon hoidossa.
Tärkeintä on tehdä laihduttamisesta projekti, jota suunnitellaan potilaslähtöisesti ja yhdessä, sanoo Satu Brinkmann.
Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.
Lapin kunnissa perusterveydenhuolto on vahva, koska muuta ei ole. Silti tutkimus antaa viitteitä, että tilanne on muuta maata heikompi.
Suomalaisille erikoislääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin kilpirauhasvalmisteiden käyttöä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että potilailla, joilla vajaatoimintaa ei ole.
Avun etsiminen ongelmiin kasvoi moninkertaiseksi.
Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.
Varmaankin kaikkien ihmisten lähipiirissä kerrotaan kuolemaan liittyviä tarinoita.
Aivoverenvuotoon sairastuneiden kuolemanriski oli neljännesvuosisadan seurannassa suurempi kuin muun väestön.
Narratiivinen kyvykkyys on kovilla kun uuvumme, kirjoittaa Janna Rantala.
Datan keräystapojen lisääntyminen voi vaikuttaa myös lääkärin ja potilaan suhteeseen.
Verkkopalvelu tuo aiempaa enemmän potilaita kuntoutuksen piiriin.