48 osumaa
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Avun etsiminen ongelmiin kasvoi moninkertaiseksi.
Ongelmat ovat kasvaneet huimasti korona-aikana.
Algoritmeja viritetään yhä taitavammiksi, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Maahan muuttaneet kokivat terveytensä ja elämänlaatunsa heikommaksi ja tunsivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin koko väestö.
Entäpä jos pohdinnan ja analyysin keskiöön otettaisiinkin hetkeksi ihmisten eri toimintayhteisöt ja niistä tapahtuvat ilmiöt ja muutokset?
Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?
Tukea tarvitsevia asiakkaita on aiempaa enemmän.
Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.
Yksinäisyys nousi merkittäväksi syyksi vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan.
Eristyneisyys ja yksinäisyys muodostavat terveysriskin.
Yksinäinen voi olla, vaikka olisi sosiaalisia kontakteja tai parisuhde tai asuisi palvelutaloyhteisössä.
Yksinäisyys on fyysisen kivun sosiaalinen vastine, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
Sairauksista toipuminen pitkittyy ja toimintakyky heikkenee.
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden ensisijainen hoito on lääkkeetön.
Uusi kansallinen hanke tarkastelee yksinäisyyttä myös kansanterveyden näkökulmasta.
– Jos olet perusterve tai koet olevasi terve, pidät vuodessa 1-3 sairaslomapäivää ja muiden sairastaminen ei kosketa elämääsi kuin korkeintaan etäisesti, tämä teksti on kirjoitettu erityisesti sinulle, kirjoittaa Saku Pelttari.
Työkyvyttömyyden käsite kannattaa jäsentää uudella tavalla, jotta keskustelusta tulisi järkevää.
Sairastunut ja omainen oman onnensa varassa, kirjoittaa Sirpa Remahl.
Pieniä ja yksinkertaisia ovat hyvinvoinnin rakennuspalikat, kirjoittaa Miila Halonen.
Voiko olla mitään arvokkaampaa kuin ihmissuhteiden vaaliminen? kysyy Sari Hannukainen.
On varsin tavallista, että potilas ei ymmärrä saamiaan hoito- ohjeita – ja yhtä tavallista, että lääkäri ei huomaa tätä. Vuorovaikutukseen pitää panostaa enemmän, etenkin jos potilaan kognitio on heikentynyt.
Kipu lisää masennusta, joka on itsessään muistisairauksien riskitekijä.
Koira on sosiaalistamisen tehopakkaus, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Hoitoyksinäisyyden kokemus moninkertaistuu silloin, kun potilas ei tunne ketään toista potilasta, jolla olisi sama sairaus, kirjoittaa Satu Salonen.
Lääkäriliitto haluaa edistää kuntien kanssa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja kohentaa kansanterveyttä.
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
Muutoksen tekemiseen omassa elämässään pystyy vain kohtaamalla tosiasiat ja muuttamalla omaa asennettaan, kirjoittaa Sari Hannukainen.
