
Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa
Ruotsissa asia on nostettu valtakunnalliseen keskusteluun jo vuosia sitten. Suomessa priorisointi tapahtuu enemmän piilossa. Väestön odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat molemmissa maissa suuret ja kansalaiskeskustelulle on tarvetta.

Varhainen raskausmyrkytys ennakoi naisen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia
Käsitys varhaisen raskausmyrkytyksen merkityksestä naisen myöhemmän terveyden häiriöiden ennakoijana vahvistuu. Erityisesti varhainen pre-eklampsia liittyi sydän- ja verisuonitautikuolleisuusriskin lisääntymiseen.

Elämänkaarimallitus kertoo sydän- ja verisuonitautien riskistä
FM Marika Kaakinen tutki väitöstyössään suuren painoindeksin, tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen kehittymistä. Tutkimuksessa löydettiin keinoja entistä tarkempaan henkilökohtaisen sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin.

Lääke ja hoito
Yli 30-vuotisen lääkäritaipaleeni ehkä suurin opetus on ollut, että kaikkeen ei ole lääkehoitoa eikä aina muutakaan hoitoa. Tarvitsemme oivallusta: Potilaan pitää oivaltaa millainen hänen tilansa on ja millaiset lievityksen edellytykset ovat. Minun, lääkärin, pitää oivaltaa, joskus murehtien tai surren, millainen on potilaan tulevaisuus. Oivalluksen kautta meidän molempien ahdistus kurjan tilanteen edessä tulee hallittavaksi.

Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.

"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Professori Jaakko Tuomilehto sanoo, ettei Jamassa julkaistu tutkimus lihavuuden ja kuolleisuuden yhteydestä tuo varsinaista uutta tietoa. Uusimmat tutkimustulokset Suomesta ja muualta vahvistavat sitä käsitystä, että jos lihavahko ihminen liikkuu ja on hyvässä fyysisessä kunnossa, niin hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenevat merkittävästi.

Puhetta potilasturvallisuuden puolesta 9.1.
Kenen asia on edistää potilasturvallisuutta? Miten luodaan perusta terveyden lukutaitoon? Mistä löytää luotettavaa terveystietoa? Mm. näihin kysymyksiä saa vastauksia keskiviikkona 9. tammikuuta avoimessa seminaarissa Potilasturvallisuuden puolesta.

Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?
Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin inaktivoituja rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän mahdolliset haitat. Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei varovaisuussyistä yleensä pidä antaa raskauden aikana.

Jama: Lievä ylipaino ei lisää kuolleisuutta
Jama-lehdessä (The Journal of the American Medical Association) eilen julkaistussa meta-analyysissä havaittiin, että kuolleisuusriski kasvaa vasta silloin, kun painoindeksi (BMI) on 35 tai suurempi. Matalimmillaan kuolleisuus on niiden ihmisten parissa, joiden BMI on 25?30.

Hoitamisen houkutus
Mediassa kuullaan usein kiihkeitä hoitovaatimuksia. Veronmaksajat peräävät heille kuuluvia kalliita lääkkeitä. Siitä ei puhuta paljoa, kuinka paljon rahaa ja voimia hukataan turhiin hoitoihin. Hukattu raha on pois yhteisestä pussista ja niiltä potilailta, joille olisi ollut tarjolla tehokasta hoitoa.

Sukuelinherpes ja raskaus
Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Useimmiten äiti ei ole tiennyt oireettomasta herpestartunnastaan. Neonataaliherpekseen liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara.