558 osumaa
Altistumistietoa välittävä Koronavilkku-sovellus näkyy syksyllä terveydenhuollossa.
Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.
Joka kahdeksas lääkäri on kohdannut työssään fyysistä uhkaa vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tutkimuksesta.
Ennakoiva hoitosuunnitelma täytyy päivittää, kun potilaan tilanne muuttuu.
Myös Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa toimintoja ajetaan nyt ylös, kertoo Hannu Puolijoki.
Ensimmäisenä Euroopassa koronakriisin kohdannut Italia on ryhtynyt varovaisesti ennakoimaan tulevaa.
THL arvioi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet eriarvoisessa asemassa epidemiaan varautumisessa ja reagoimisessa.
Lääkärin ja potilaan suhdetta voidaan luonnehtia kumppanuudeksi ja valmennussuhteeksi.
Tutkimus on osa Maailman paras sairaala -hanketta.
Lasten erikoissairaanhoidon kysyntä ei HUS:ssa ja TYKS:ssä laske vauvojen vähenemisen tahdissa.
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet, ilmeni kyselyssä.
Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä. Mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?
Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet kuntiin ohjauskirjeen asiasta.
Tavoitteena on, että jatkossa kaikki viimeisen vuosikurssin kandit osallistuvat ammattien väliseen opiskeluun.
Valviran eläkkeelle jäävä johtaja Tarja Holi on urallaan käsitellyt lukuisia potilaan menehtymiseen liittyviä kanteluja.
Mallista ei vaikuta olevan minkäänlaisia hyötyjä potilaille tai palvelujärjestelmälle, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
HUS haluaa pysyä sote-palveluiden järjestäjänä.
Kaiken pitäisi olla paremmin ? mutta ei ole, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta.
Tavoitteena on, että paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen varautuminen saadaan liitettyä saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi.
Lyhytkin sairaalajakso voi lisätä avuntarvetta.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa raportissa myönteisen arvion.
Hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa, kirjoittaa Kristian Wahlbeck.
Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa sairaanhoitajista oli älylääkekaappeihin tyytyväisiä.
Valtakunnallisesti yhdenmukaiset terveyspalvelut eivät voi olla tavoitteena.
Siun soten palliatiivinen keskus koordinoi Pohjois-Karjalan saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa.
Tulevatko huippuopiskelijat lääkikseen jatkossa vain koska voivat? Tuskin, arvelee Joel Kontiainen.
Keski-Uudellamaalla potilaan hoito alkaa heti, ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä.
Voiko olla suorempaa kansanvaltaa kuin päätösvalta omissa asioissaan? kysyy päätoimittaja Pekka Nykänen.
