2218 osumaa
Nestebiopsia tunnistaa vikkelästi taudin etenemisen seerumista.
Tuoreet tutkimukset tukevat ajatusta immuunijärjestelmän ja tulehduksen merkityksestä, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Kokonaisvaltaisella oirekartoituksella voitaisiin havaita paremmin pitkäaikaista hengityksen vajaatoimintaa sairastavien oireita.
Väitös: Terveyteen voi vaikuttaa koettua hyvinvointia lisäämällä.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö romahti maailmanlaajuisesti.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtama tutkimus avaa tietä diabeteksen soluhoidolle.
Suomalaistutkimus selvitti laajojen rekisteriaineistojen avulla koronarokotteiden epäsuoria vaikutuksia, eli suojaa rokottamattomille.
Ylilääkäri Jura Numminen Taysista näkee, että siedätyshoidon käyttöä tulisi edelleen lisätä.
Hoito Taysin moniammatillisessa Haavakeskuksessa nopeutti potilaiden pääsyä kirurgiseen hoitoon ja paransi ennustetta, ilmenee väitöstutkimuksesta.
B12-vitamiinin saanti pieneni sitä mukaa, mitä enemmän eläinproteiinin lähteitä korvattiin.
Miessukupuoli on itsenäinen riskitekijä vakavalle koronataudille ja koronakuolleisuudelle.
Taide onkin kuin käänteinen panoptikon, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Kaksostutkimus korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
Tulokset voivat edistää täsmälääkkeiden kehittämistä.
Uusintaleikkauksen riskitekijöitä ovat muun muassa sukupuoli, ikä ja opiaattien käyttö.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Tutkimustyö keskittyy rokotteisiin ja immunologiaan.
Epätietoisuus ja luottamuksen puute päättäjiin ja asiantuntijoihin on pelottava kehityssuunta, joka vie osan kansalaisista sometiedon hämärille vesille.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Oululaiset löysivät sydämen liikakasvuun yhdistyviä tekijöitä.
Löydökset tulisi huomioida raskauksien ja ennenaikaisina syntyneiden lasten seurannassa.
Muutokset yli 80-vuotiaiden sosiaalisissa suhteissa pandemian aikana ovat olleet hyvin moninaisia.
40 ja 80 mikrogramman annokset olivat turvallisia, eikä sivuvaikutuksissa ollut eroa ryhmien välillä.
Parempi toiminnanohjaus oli yhteydessä nopeampaan kävelynopeuteen vaihdevuosien myöhäisessä vaiheessa.
Verkossa tapahtuva häirintä on työsuojeluasia, johon työnantajien tulee osata puuttua.
Lyhytvaikutteiset ja pitkävaikutteiset syöpäkipulääkkeet menevät helposti sekaisin.
Useimmille työikäisille pandemia-ajan aivosumu tuskin jättää pysyviä jälkiä ajatteluun tai muistiin.
Tavoitteena on mitata masentuneiden käyttäytymis- ja aivostimulaatiovasteita ja hyödyntää mittaustietoja uudenlaisten biomarkkerien kehittämiseen.
Hoitopaikka olisi vaikea järjestää esimerkiksi Etelä-Suomessa, kertoo Stepani Bendel.