330 osumaa
Vahva odotus rokotteiden takaamasta pandemian päätöksestä on saanut lykkäämään tilanteen käsittelyä.
Jokaisen hoidon ja valinnan todelliset kustannukset tarkoittavat niitä toisia hoitoja ja vaihtoehtoja, jotka jäivät toteuttamatta.
Eniten hyötyivät ahdistuneisuushäiriötä ja syömishäiriötä sairastavat.
Vastalääke ry:n Oskari Välimäki kokosi Lääkäripäivien luennolla koronavuoden mieleenpainuvimmat huuhaatempaukset yhteen.
Oireilun pitkittyminen on yleistä etenkin sairaalahoidossa olleilla.
Löydös auttaa ymmärtämään, miten terveet aivot käsittelevät tietoa ja miten tämä prosessointi muuttuu aivosairauksissa.
Lääkkeettömien hoitojen mukana kulkevan lume/hoivavasteen takia myös lääkäreiden pitäisi osata keskustella niistä.
Impedanssipneumografia kertoo nukkuvan lapsen hengitystoiminnasta.
Asiakkaat ovat ilmasto-ongelmista tietoisempia kuin terveydenhuolto, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
Lääkärit voivat hälventää tietomurron kohteeksi joutuneiden ahdistusta, sanoo Jyrki Korkeila.
Pienten lasten itsetuhopuheet liittyvät usein riitoihin ja tunnekuohuihin. Isommille lapsille saattaa tulla itsetuhoajatuksia, kun he kokevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat.
Terveyskeskuksissa näkyy eristyksen aiheuttama ahdistus.
Koronapandemian aiheuttama terveydenhuoltohenkilökunnan psyykkisen tuen tarve tulee olemaan suuri.
Kognition heikentyminen ja perussairaudet vaikeuttavat ensioireiden tunnistamista.
Tavallisimmat oireet teho-osastolle otettaessa olivat hengenahdistus, kuume ja yskä.
? Tuntuu erikoiselta olla ensimmäisten sairastuneiden joukossa, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Raittinen sanoo.
Ruumiillisista oireista lihaskivut, huimaus ja nenän tukkoisuus olivat yhteydessä psyykkisiin oireisiin.
Potilaat ovat olleet suhteellisen nuoria ja onneksi melko hyväkuntoisia, kertoo Markku Grönroos.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Voisitko uhrata ajatuksen kalalle, kysyy Jani Kaaro kolumnissa.
Peliongelmaan liittyy voimakkaita häpeän tunteita, jotka estävät avun hakemista. Asiasta pitää siksi vastaanotoilla kysyä. Seulontaa löytyy onneksi hyviä menetelmiä.
Syöpä herättää edelleen ihmisissä kauhunsekaisia mielikuvia, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Lukiolaisia näännyttää se valtava paine, jonka he kokevat itseensä kohdistuvan, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.
Yhdysvalloissa on sairastunut jo 1 300 ihmistä, joista 26 on kuollut.
Sen kokeneille saattaa kehittyä jopa traumaperäinen stressireaktio.
Aiemmissa kokeissa havaittu videopelien kielteinen vaikutus on lyhytaikainen, päättelivät tutkijat.
Potilaista valtaosa pääsi diagnoosista eroon 12 viikossa.
Rääkki vie ihmisenä olemisen perusteisiin, kirjoittaa kirjailija Tiina Raevaara koilumnissaan.
Lievät masennuksen, ahdistuksen ja uupumisen muodot vaikuttavat lisääntyneen kuin levä Itämeressä, kirjoittaa nuorisolääkäri Silja Kosola.
