Laaja-alaista apua aivovammojen kuntoutukseen
Kirja on hyödyllistä luettavaa kaikille aivovammakuntoutuksen parissa työskenteleville, mutta se on hyvä myös aivovammapotilaita akuutissa vaiheessa hoitaville ammattilaisille, näiden alojen opiskelijoille ja aivovamman saaneiden henkilöiden omaisille.
Omaishoitajana muistipotilaan rinnalla
Muistisairaus on niin yleinen Suomessa, että lähes kaikilla keski-ikäisillä alkaa jo olla kokemuksia lähipiirissään omaisten sairastamisesta. Tänä vuonna on ilmestynyt kaksi merkittävää kirjaa omakohtaisista kokemuksista Alzheimerin tautia sairastavan potilaan omaishoitajana. Kumpikin kirja antaa paljon tietoa ja vertaistukea, joskin viestin sävy on hyvin erilainen.
Punoitus ei riitä merkiksi lapsen korvatulehduksesta
Punoitus ei riitä korvatulehdusdiagnoosiin eivätkä kaikki lapsen korvalöydökset tarvitse antibioottihoitoa. Tärkein syy hakeutua lääkäriin on lapsen poikkeava yleisvointi, joka herättää huolta vanhemmissa, lastenlääkärit ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit sanovat.
Lapset on huomioitava nykyistä paremmin
Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.
Sairaanhoitopiirit empivät mainoskampanjoita
Potilaan vapaus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka ei ainakaan alkuvaiheessa lihota mainostoimistojen rahapusseja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri markkinoi sairaanhoito-osaamistaan kampanjalla muun muassa verkkosivustolla, mutta se näyttää jäävän yksin.
Akuutit sepelvaltimokohtaukset vähentyneet hitaimmin nuorimmilla naisilla
Alle 55-vuotiaiden naisten sepelvaltimotauti kaipaa lisää huomiota, sillä nuorimpien naisten tautitapaukset ja kuolemat vähenivät 90-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun hitaammin kuin miesten ja vanhempien naisten joukossa.
Mikä on lääketieteen tarkoitus?
Elämän pidentäminen on tärkeää, mutta nykyistä enemmän painoa olisi annettava myös ihmisarvoisen elämän muille ulottuvuuksille. Toisenlaisen tavan lähestyä lääketieteen tarkoitusta tarjoaisi filosofisessa kirjallisuudessa paljon esiintynyt toimintavalmiuksiin nojautuva lähestymistapa.
Vierivä kivi ei sammaloidu – eikä metsä kasva
Suuret ja kestävät muutokset terveydenhuollossa saavutetaan varsinaisen substanssin kehittämisen kautta parantamalla diagnostiikkaa ja hoitoa. Miksi organisaatiouudistuksilta ei vaadita näyttöä kuten kliiniseltä työltä? kysyy professori Eija Kalso.