781 osumaa
Suomalainen työelämä ei voi hyvin.
Diagnooseja eniten alueilla, joissa oli paljon tautitapauksia ja tiukimmat rajoitukset.
Tartuntojen määrä kasvanut myös Suomessa, sähkön säästö yksi mahdollinen syy.
Noin 30 prosenttia siitä on peräisin opioidikorvaushoidossa käytetystä valmisteesta.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Korona-ajan vauvabuumi on ohitse.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Syynä ehkä suonensisäiset huumeet.
Mielenterveyshäiriöt olivat suurin sairauspäivärahan syy.
Suomessa on jo yli 300 000 syövän kokenutta.
Sodan jalkoihin joutuneet lapset kertovat kidutuksesta ja kuolemasta.
Osalla potilaista syöpäkudoksen bakteerit pystyvät pilkkomaan fluorourasiilia.
Huonon hoitotasapainon riski löytyy koneoppimisen keinoin.
Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä.
Alhainen hintataso voi johtaa siihen, etteivät Suomen markkinat houkuta ja lääkkeiden saatavuushäiriöt lisääntyvät.
Paine näkyy mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tarpeen voimakkaassa kasvussa.
Ruokatottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti mikrobistoon ja edistää terveellisiä elämäntapoja.
Kiinteistön omistaja on otettava riski huomioon – usein tartunnan saa omasta kodista.
Ajan kanssa löytyy oma tapa elää omaa aikakauttaan, kirjoittaa Janna Rantala.
Tilannekuvan mukaan ainakaan ICT:ssä ei saada kaikkea vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi.
STM suosittelee, että 3–40-vuotiaat hankkivat kotiinsa joditabletteja.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Uhkien määrittäminen muistuttaa joskus kahvinporoista luentaa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
