Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 3/4
?Vihdoin koitti ensimmäinen viikonlopun kotiloma. Koti-ikävissäni olin lähes koko hoitoajan miettinyt karkaamista kotiin. Nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa suunnitelma yksinkertaisesti jäämällä vain lomareissulta kotiin.?Neliosaisen kirjoituksen aiemmat osat julkaistiin torstaina ja perjantaina. Kirjoitussarja päättyy huomenna.
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 2/4
?Lääkärinkoulutuksestani huolimatta en itse tiennyt elinsiirroista juuri mitään. Päätin tyytyä kirurgin selontekoihin ja seuraamaan hänen ilmeitään: mikä hänen mukaansa oli normaalia tai lähes normaalia, oli sitä myös minulle.? Neliosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin eilen. Kirjoitus jatkuu lauantaina ja sunnuntaina.
IT on vaikeaa Tanskassakin
Tanskassa ollaan melko pitkällä uusien, aiempaa toimivampien potilastietojärjestelmien hankkimisessa. Potilailla on pääsy omiin tietoihinsa sundhed.dk-portaalin kautta. Helppoa terveydenhuollon tietojärjestelmien rakentaminen ei Tanskassakaan ole ollut.
Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa
Ruotsissa asia on nostettu valtakunnalliseen keskusteluun jo vuosia sitten. Suomessa priorisointi tapahtuu enemmän piilossa. Väestön odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat molemmissa maissa suuret ja kansalaiskeskustelulle on tarvetta.
Varhainen raskausmyrkytys ennakoi naisen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia
Käsitys varhaisen raskausmyrkytyksen merkityksestä naisen myöhemmän terveyden häiriöiden ennakoijana vahvistuu. Erityisesti varhainen pre-eklampsia liittyi sydän- ja verisuonitautikuolleisuusriskin lisääntymiseen.
Syöpähoidot: Eristystiloihin kaivataan uutta suunnittelua
Kantasolusiirtojen vaatima eristyshuone-elämä on lapselle ja nuorelle äärimmäinen koettelemus. Sosiaalinen media on avannut ovet ulkomaailmaan, mutta kovin ahdasta elämä on paitsi eristyshuoneissa myös tavallisissa potilastiloissa.
Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.
"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Professori Jaakko Tuomilehto sanoo, ettei Jamassa julkaistu tutkimus lihavuuden ja kuolleisuuden yhteydestä tuo varsinaista uutta tietoa. Uusimmat tutkimustulokset Suomesta ja muualta vahvistavat sitä käsitystä, että jos lihavahko ihminen liikkuu ja on hyvässä fyysisessä kunnossa, niin hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenevat merkittävästi.
Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?
Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin inaktivoituja rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän mahdolliset haitat. Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei varovaisuussyistä yleensä pidä antaa raskauden aikana.
Sukuelinherpes ja raskaus
Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Useimmiten äiti ei ole tiennyt oireettomasta herpestartunnastaan. Neonataaliherpekseen liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara.
D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisaikuisilla
D-vitamiinin puutosta on kolmanneksella suomalaisista aikuisista, osoittaa vuonna 2007 toteutettu väestötutkimus. D-vitamiinitasot olivat merkitsevästi yhteydessä ikään, fyysiseen aktiivisuuteen ja D-vitamiinia sisältävien vitamiinilisien käyttöön.
Suru vaatii osansa
Ei ole yhtä oikeaa tapaa surra. Yksi itkee, toinen kertoo minkälainen ihminen poisnukkunut oli, kolmas kivettyy ja mykistyy, neljäs alkaa touhuta tarpeellista ja tarpeetonta, viides harppoo väkisin surun yli ? vain huomatakseen myöhemmin, että suru odottaa, vaatii osansa.