Kela: Hintasäännöstely yksityisille terveyspalvelumarkkinoille
Jos vastaanottokäynnin enimmäishinnaksi tulisi keskimääräinen hinta ja kaikki lääkärit veloittaisivat sen, potilaille kertyvä vuotuinen säästö olisi noin 6 miljoonaa euroa, toteaa johtava tutkija Timo Maljanen Kelasta.
Ruoka ja juoma voivat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia
Ravitsemustila, ruoka tai sen sisältämät ravintoaineet voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia monin tavoin. Esimerkiksi greippimehun vaikutuksesta useiden lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat moninkertaisiksi, jolloin yhteiskäytöllä voi olla ikäviä seurauksia. Suomessa käytetyin näistä lääkkeistä on simvastatiini.
Odotusapulaista odottaessa
On kaikin puolin järkevää ajallisesti ja taloudellisesti antaa hoitohenkilökunnan tehdä sitä työtä mihin heidät on palkattu, mutta yhtä tärkeää olisi antaa vastauksia meille odottajille. Olenkin miettinyt eikö olisi järkevää, jos esimerkiksi siviilipalvelusta suorittava lääkäriopiskelija tai työharjoitteleva sairaanhoito-oppilas toimisi ?odotusapulaisena??
Lääkärin käyttöohje potilaalle
Kirjailija valottaa pitkäaikaissairastamista monipuolisen ?sairastelukarriäärinsä? ja ?saikuttelijan? kokemuksensa kautta peilaten sitä omiin lääkärivalintoihinsa. Salonen ei todellakaan kaihda käsitellä vakavia asioita raikkaan huumorin höystämänä ja näennäisen kepeästikin.
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 2/4
?Lääkärinkoulutuksestani huolimatta en itse tiennyt elinsiirroista juuri mitään. Päätin tyytyä kirurgin selontekoihin ja seuraamaan hänen ilmeitään: mikä hänen mukaansa oli normaalia tai lähes normaalia, oli sitä myös minulle.? Neliosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin eilen. Kirjoitus jatkuu lauantaina ja sunnuntaina.
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 1/4
Sairaalan siniharmaa standardipyjama on vastaansanomaton merkki huvenneesta elinvoimasta. Lääkärintakin automaattisesti antamaa arvostussuojaa ei enää ole, kirjoittaa Lääkärilehden entinen päätoimittaja, lääkintöneuvos Taito Pekkarinen kokemuksistaan sydämensiirtoleikkauksesta. Neliosaisen kirjoituksen seuraavat osat julkaistaan perättäisinä päivinä 25.1., 26.1. ja 27.1.
Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa
Ruotsissa asia on nostettu valtakunnalliseen keskusteluun jo vuosia sitten. Suomessa priorisointi tapahtuu enemmän piilossa. Väestön odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat molemmissa maissa suuret ja kansalaiskeskustelulle on tarvetta.
Lääke ja hoito
Yli 30-vuotisen lääkäritaipaleeni ehkä suurin opetus on ollut, että kaikkeen ei ole lääkehoitoa eikä aina muutakaan hoitoa. Tarvitsemme oivallusta: Potilaan pitää oivaltaa millainen hänen tilansa on ja millaiset lievityksen edellytykset ovat. Minun, lääkärin, pitää oivaltaa, joskus murehtien tai surren, millainen on potilaan tulevaisuus. Oivalluksen kautta meidän molempien ahdistus kurjan tilanteen edessä tulee hallittavaksi.
Työryhmä ehdottaa kunnille laajempaa vastuuta
Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmä ehdottaa, että 20 sairaanhoitopiiristä siirryttäisiin viiteen erva-alueeseen ja kunnat tai kuntien muodostamat sote-alueet järjestäisivät myös suuren osan erikoissairaanhoidosta.
"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Professori Jaakko Tuomilehto sanoo, ettei Jamassa julkaistu tutkimus lihavuuden ja kuolleisuuden yhteydestä tuo varsinaista uutta tietoa. Uusimmat tutkimustulokset Suomesta ja muualta vahvistavat sitä käsitystä, että jos lihavahko ihminen liikkuu ja on hyvässä fyysisessä kunnossa, niin hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenevat merkittävästi.