Ravinto
Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.
Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset
Ruoka ja juoma voivat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia
Ravitsemustila, ruoka tai sen sisältämät ravintoaineet voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia monin tavoin. Esimerkiksi greippimehun vaikutuksesta useiden lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat moninkertaisiksi, jolloin yhteiskäytöllä voi olla ikäviä seurauksia. Suomessa käytetyin näistä lääkkeistä on simvastatiini.
Raskausmyrkytys
Varhainen raskausmyrkytys ennakoi naisen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia
Käsitys varhaisen raskausmyrkytyksen merkityksestä naisen myöhemmän terveyden häiriöiden ennakoijana vahvistuu. Erityisesti varhainen pre-eklampsia liittyi sydän- ja verisuonitautikuolleisuusriskin lisääntymiseen.
Lääkärin ääni
Lääke ja hoito
Yli 30-vuotisen lääkäritaipaleeni ehkä suurin opetus on ollut, että kaikkeen ei ole lääkehoitoa eikä aina muutakaan hoitoa. Tarvitsemme oivallusta: Potilaan pitää oivaltaa millainen hänen tilansa on ja millaiset lievityksen edellytykset ovat. Minun, lääkärin, pitää oivaltaa, joskus murehtien tai surren, millainen on potilaan tulevaisuus. Oivalluksen kautta meidän molempien ahdistus kurjan tilanteen edessä tulee hallittavaksi.
Diabetes
Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.
Terveyskeskuskäynnit
Flunssat vievät aikaa diabeteksen hoidolta
Itsestään paranevien infektioiden hoito nielee lähes viidesosan terveyskeskusten lääkärien ja hoitajien työpanoksesta. Diabeteksen hoitoon sen sijaan käytetään työpanoksesta vain kolme prosenttia, ilmenee Terveyskeskusten tuottavuus -tutkimuksesta.
