401 osumaa
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Nykyinen fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden esiintymiseen.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
THL kutsuu 10 000 aikuista eri puolilta maata kattavaan terveystarkastukseen. Tarkoituksena on saada tietoa suomalaisten terveydestä.
Lääkärilehti kysyi kuudelta hyvinvointialuejohtajalta, mitä palvelujen priorisoinnista on keskusteltu heidän alueellaan.
Altistusterapiaa saaneet pelkäsivät liikkumista vähemmän kuin lumehoitoa saaneet.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Mikä on näiden tulosten merkitys, johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta?
Luontoaskel terveyteen -ohjelma yhdistää terveys- ja ympäristötavoitteet.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Väitös: Korkea ikä tai perussairaudet eivät ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.
Keskoset ovat alttiita aivojen verenvuodoille ja hapenpuutteelle.
Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.
Työkyky on työn vaatimuksiin suhteutettua toimintakykyä, kirjoittaa Jan Schugk.
Tuntuu hyvältä, että tähän mennessä 18 000 venäläistä terveydenhuoltoalan ammattilaista ovat vedonneet sodan lopettamiseksi.
Vanhoilla heräävät omat sotamuistot, nuorilla sinnitellyt voimavarat kahden koronavuoden jälkeen ovat lopussa.
Hoito Taysin moniammatillisessa Haavakeskuksessa nopeutti potilaiden pääsyä kirurgiseen hoitoon ja paransi ennustetta, ilmenee väitöstutkimuksesta.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Kotona sairastettu korona kaksinkertaisti toimintakyvyn huononemisen riskin.
Parempi toiminnanohjaus oli yhteydessä nopeampaan kävelynopeuteen vaihdevuosien myöhäisessä vaiheessa.
Useimmille työikäisille pandemia-ajan aivosumu tuskin jättää pysyviä jälkiä ajatteluun tai muistiin.
Esiintyvyydessä on isoja alueellisia eroja.
Vaikka oireet ovat sitkeitä, sairausjaksot lyhenevät ja oireettomat jaksot pitenevät.
Lihasvoiman ja kävelynopeuden merkitys on suuri etenkin luunmurtuman jälkeen.
Ympäristökriisin herättämien tunteiden kohtaamiseen tarvitaan työkaluja myös terveydenhuollossa. Vähättely ei tilannetta helpota.
Leikkaushoito helpotti valtaosan oireita vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen, ilmeni väitöstutkimuksessa.
Seurannassa selvitetään elintapaohjelman pitkäaikaisvaikutuksia ikääntyneiden terveyteen.
