464 osumaa
Sodan jalkoihin joutuneet lapset kertovat kidutuksesta ja kuolemasta.
– Lääkärin rooli on murroksessa, uskoo A-klinikkasäätiön Atte Virolainen.
Heini Kärkkäinen on päätynyt anoreksian ja mielenterveysongelmien vuoksi sairaalahoitoon kaksi kertaa. Jaksot pelastivat hengen, mutta muistiin jäi lääkärin sanoja, jotka hän mieluiten unohtaisi.
Näin haetaan toinen ihminen kauhujen keskeltä takaisin valoon, kirjoittaa Janna Rantala.
Paine näkyy mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tarpeen voimakkaassa kasvussa.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Jos kiusaamiskokemukset vähenevät, mielenterveyttä huonontava vaikutus heikkenee.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
Parisuhteessa kommunikointikyky ja kyky ratkoa konflikteja suojaavat väkivallalta.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Oikeusasiamies moittii hoitoa tarvitsevien turvallisuuden ja terveyden vaarantamisesta.
Väitöstutkimus selvitti pahoinpitelylle altistavia tekijöitä psykiatrisessa sairaalahoidossa olleilla nuorilla.
Niitä tulisi seuloa rutiininomaisesti päivystysyksiköissä.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
Psykiatrisessa konsultaatiossa koronaviruksen esiin ottaneet potilaat yrittivät muita useammin itsemurhaa.
"Se on yksi vaihtoehto auttaa Ukrainan sotaa paenneita."
Hoitomalli on WHO:n uusissa mielenterveyshoidon ohjeissa.
Taudin läpikäyneet tanskalaisnuoret raportoivat myös lyhytaikaisia oireita vähemmän kuin terveinä pysyneet.
Vanhoilla heräävät omat sotamuistot, nuorilla sinnitellyt voimavarat kahden koronavuoden jälkeen ovat lopussa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö romahti maailmanlaajuisesti.
Olisi tärkeä tunnustaa, että väestötasolla lasten ja nuorten terveyttä edistetään paljon tehokkaammin muualla kuin lääkärin vastaanotolla.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Me nuorten parissa toimivat tiedämme oikein hyvin, miten kohtuuton nykytilanne alimitoitettuine hoitoresursseineen on.
Ilmansaasteet voimistavat psykoosien ja mielialahäiriöiden oireita.
Yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisi edistää lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi.
Avun etsiminen ongelmiin kasvoi moninkertaiseksi.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
