1193 osumaa
Esittelyssä kaksi romaania Alzheimerin taudista.
Nuori lääkäri päätti aivovammansa jälkeen näyttää, miten hakoteillä neurologinen kuntoutus oli.
Viimeaikainen tutkimus toi lisätietoa asiaan.
Pätkäpaaston terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon, kirjoittaa Anu Wartiovaara. Wartiovaara on akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Helsingin yliopistossa.
Uusi testi erottaa iskiasoireet muista alaselkävaivoista.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Otsalohkodementian ensioireet jäävät usein huomaamatta.
Syöpä on yhä useammalle syy matkustaa Suomeen.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut diagnoosia sairaudesta, joka vaikutti onnettomuuteen keskeisimmin.
Mallit ottavat huomioon useat samanaikaiset riippuvuudet ja niiden vaihtumisen.
Lihavuuteen liittyy stigmaa ja virheellisiä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat myös siihen, miten lihavaan ihmiseen suhtaudutaan vastaanotolla.
Aalto-yliopisto: Peli sopii myös kuntouttavaan työhön.
Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä.
N äyttää siltä, että potilas voi ottaa lääkkeensä oman mieltymyksensä mukaan.
Todennäköisesti aiemmissa tutkimuksissa lääkehoitoon johtanut häiriö on ollut muistisairauden varhainen oire.
Vahvan tieteellisen argumentin voi esittää monella tavalla, kirjoittaa Jussi Valtonen.
– Sairastuneiden toipumisennuste on hyvä, sanoo Helena Liira.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Miksei sairastavuus voisi osittain olla ylisukupolvista perintöä, kysyy Sirpa Kähkönen.
Tiedän, että tätä toivomuslistaani ei ole ihan helppo toteuttaa, kirjoittaa Silja Kosola.
Havainto tuo uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään.
Aalto-yliopiston keksintö halutaan apteekkeihin ilman reseptiä.
Varsin matalatehoinen liikuskelu auttaa ikääntyvää.
Suorat antikoagulantit näyttivät olevan sekundaaripreventiossa tehokkaampia ja turvallisempia.
Uimari Matti Mattsson uskoi oireiden syyksi rankan päivittäisen harjoittelun.
Kes kittymistä vaativan tylsän tehtävän aiheuttama glutamaatin kertyminen heikentää harkintakykyä.
Tutkijat otaksuvat, että riippuvuutta voitaisiin hoitaa aktivoimalla tai jarruttamalla tiettyjä aivoalueita.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
