6564 osumaa
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Uhkien määrittäminen muistuttaa joskus kahvinporoista luentaa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
A ntitromboottisen hoidon valinta on tasapainoilua.
Turussa tutkitaan hengitysharjoittelun tehoa uniapneaan.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Uusien antikoagulanttien käyttösuosituksia alaraajan laskimoveritulpassa on päivitetty näytön perusteella.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Olen lähes unohtanut oman osuuteni koulun sosiaalisessa valtapelissä, kirjoittaa Silja Kosola.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Rokotetta tarjotaan taudille altistuneille yksilöllisen harkinnan mukaan.
Jos kiusaamiskokemukset vähenevät, mielenterveyttä huonontava vaikutus heikkenee.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Työkyvyttömyyttä se ei kuitenkaan aiheuta.
Sisätilojen tupakointikielto vähensi tupakointia ja paransi keuhkotoimintaa väestössä.
Mikä on näiden tulosten merkitys, johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta?
Lääkärien mukaan menetelmä on ollut toimiva, kun he ovat testanneet sitä koetilanteissa.
Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi.
Potilaat käyttivät yleisimmin tulehduskipulääkettä, mutta myös parasetamolin ja miedon opioidin käyttö oli tavallista.
