477 osumaa
Akuutti vaikea astma on heterogeeninen tauti, ja näiden potilasryhmien hoito on erilaista, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Suomessa arpityrät leikataan lähes aina, jos potilaalla on tyrästä merkittävä toiminnallinen haitta tai kureutumisvaara.
Väestön vanhetessa ja osteoporoosin lisääntyessä lonkkamurtumien määrä kasvaa erityisesti vanhuksilla, kirjoittaa Hannu Paajanen.
Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.
Käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmä ei tarpeeksi tehokkaasti valvo.
Tutkijat suosittelevat, että etenkin keuhkoahtaumapotilaat ja sydänsairaat välttävät saastuneessa ilmassa kävelyä.
Amerikkalaisen tutkijaryhmän ensikokemusten perusteella rytmihäiriölähteeseen voidaan kohdistaa nykytekniikalla sädehoito varsin tarkasti ja menestyksekkäästi potilailla, joiden kammiotakykardia ei reagoi perinteisiin hoitomenetelmiin.
Keuhkotoiminnan mittaukset taaperoikäisiltä eivät vielä onnistu.
Ihosyövät ja paksusuolen syöpä yleistyvät edelleen, monet huonon ennusteen syövät sen sijaan muuttuvat harvinaisemmiksi.
Liikuntaan liittyvien pelkojen voittaminen on tärkeää keuhkoahtaumatautipotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa.
Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.
Sekä lääkärien että potilaiden tulisi tiedostaa liiallisen lääketieteen vaarat, kirjoittaa Kari Tikkinen.
Ilmastonmuutos ja sateet tuovat terveydenhuoltoon lisäkuormaa.
Sähkötupakka ei näytä tuovan tehokasta ratkaisua tupakan raskaudelle ja sikiölle aiheuttaviin haittoihin.
Lasten pneumokokkirokotusten käynnistyttyä pneumonioiden esiintyvyys pieneni vajaalla viidellä prosentilla vuodessa.
Teollisuus julistaa savutonta tulevaisuutta. Retoriikka on taitavaa, kirjoittaa Kristiina Patja.
Systolinen verenpaine oli yksi tärkeimmistä hoidon toteutumista ennustavista tekijöistä.
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Mitä enemmän miehet saunoivat, sitä paremmin verenpaine pysyi kurissa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Pillerien käyttäjillä on vähemmän muun muassa munasarjasyöpää ja suolistosyöpää.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Asetyylisalisyylihappoyliherkkyys, nenäpolyypit ja astma samanaikaisesti ovat tyypillisiä piirteitä särkylääkeyliherkille potilaille.
Rahoituksessa julkaisujen painoarvo on noussut nopeasti, kirjoittaa Kyösti Oikarinen.
Espanjalaiset tutkijat selvittivät, miten verenpaine ja uniapnea ovat yhteydessä toisiinsa.