987 osumaa
Tapaturmat, itsemurhat ja alkoholi vievät edelleen miehiä ennenaikaisesti hautaan.
Akromegaliaa sairastava Anu Herala etsi 15 vuotta syytä hämmentäville oireille: miksi kädet ja jalat kasvoivat, ääni madaltui ja tajuttomuuskohtaukset vaivasivat.
Olemme vaarallisen taipuvaisia tekemään mitä meiltä odotetaan, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Teollisuus julistaa savutonta tulevaisuutta. Retoriikka on taitavaa, kirjoittaa Kristiina Patja.
Systolinen verenpaine oli yksi tärkeimmistä hoidon toteutumista ennustavista tekijöistä.
Kolmen vuoden eliniänennuste perifeerisessä valtimotaudissa on pahimmillaan 33 prosenttia.
Julkinen keskustelu saa häpeän vaihtamaan puolta, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.
Useimmiten ongelmat koskevat yksittäisiä lääkevalmisteita tai lääkeainetta.
Noin puolet sydäninfarktipotilaista jättää ainakin osan heille määrätyistä ennustetta parantavista sydänlääkkeistä käyttämättä.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Mitä enemmän miehet saunoivat, sitä paremmin verenpaine pysyi kurissa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Elämäntapaneuvonnalla ei ollut mitattavia vaikutuksia kuolleisuuteen, sairastavuuteen tai elämänlaatuun.
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Hylätyksi, yksin jätetyksi tai petetyksi tuleminen voi särkeä sydämen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Syynä on lähes aina hengitysvaikeus, ei sydänongelma.
Tuntuu siltä kuin sydän tanssisi täyttä vauhtia polkkaa liukkaalla lattialla, kuvailee Leena Mallat eteisvärinäkohtausta.
Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa, osoittaa tutkimus.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Tutkimuksen seurantajakso kesti kuuden vuoden ajan.
Uudesta hoitomuodosta saatiin lupaavia tuloksia. Kohta voidaan myös tunnistaa hoidosta eniten hyötyvät potilaat.
Osa sydänkohtauspotilaista hyötyi normaalia pidemmästä jäähdytyshoidosta, selviää tutkimuksesta.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut korjaamaan sydänsairautta aiheuttavan geenimutaation ihmisalkioissa CRISPR-Cas9-menetelmän avulla.
Keskoset liikkuvat nuorina aikuisina kolmanneksen vähemmän kuin täysiaikaisina syntyneet.
Epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on puolittunut, selviää tutkimuksesta.
Tutkimus käsitti 899 aivoinfarkti- tai TIA-potilasta, joilla oli eteisvärinä.